Maantalousyrittäjä Markku Klasila on nykyään myös lämpöyrittäjä. Hyryn kylällä sijaitsevalla pihamaalla on muista rakennuksista hieman etäämpänä nätti ja pieni punainen tupa, jota helposti erehtyy luulemaan leikkimökiksi. Mutta sepä ei olekaan lasten, vaan isännän valtakuntaa.
Mökki sisältää 120 kilowatin energiapakkauksen, josta pumpataan lämpöä tilan rakennuksien lisäksi viereiseen Jokikylän kouluun ja sen liikuntahalliin. Kanaalia on kaivettu maahan liki 300 metriä.
Klasilan lämpölaitos jalostaa puuhakkeesta energiaa. Kotimainen polttoaine on pop. Sen kirikyky on kasvanut sitä mukaa kuin öljyn hinta on noussut kohti taivaita. Kotimaisten energianlähteiden joukossa hake on tällä hetkellä edullisin. Se ja valtion suomat tukimuodot tekevät lämpöyrittäjyydestä houkuttelevan vaihtoehdon.
"Kysyntää on enemmän kuin pystytään vastaamaan. Uutta tuotantotilaa on tehtävä", toimitusjohtaja Jari Luoma Megakone Oy.stä huomauttaa. Laitoskontteja menee kiihtyvään tahtiin, ja vienti Eurooppaan ja erityisesti Ruotsiin vetää.
Kunta tuli kumppaniksi
Klasilan lämpöyrittäjyyden idut lähtivät kasvamaan siitä, kun navetan yhteydessä olevan pannuhuoneen uusiminen kävi ajankohtaiseksi vanhenemisen ja kapasiteetin vuoksi. Metsäkeskuksen puuenergiahankkeen kautta löytyi konsultointiapua ja kunnan kumppanuus takasi ratkaisevan askeleen.
"Markku vastaa ympärivuotisesti ja ympärivuorokautisesti myös koulun lämmittämisestä. Kunta ostaa häneltä vain lämmön", Klasilan kaima, Kuivaniemen kunnanjohtaja Markku Kehus sanoo.
Kehuksen mukaan kunta hyötyy sopimuksesta kahdella tapaa: Asemankylältä 15 kilometrin päässä sijaitseva Jokikylän koulu lämpiää nyt merkittävästi halvemmalla, ja samalla kunta tukee maaseudun yritystoimintaa. Öljykattila jää varalle.
Klasilalle lämpöyrittäjyys tuo leivän lisää lypsykarjanpidon ohella. Omasta ja tarvittaessa naapurien metsistä riittää hoidettavista taimikoista rankoja pitämään neliöt lämpiminä. Hakkuri on hankittu toisen isännän kanssa yhdessä.
Klasila laskeskelee, että hän saa puusta huomattavasti paremman hinnan käyttämällä sen itse omassa laitoksessaan kuin myymällä sen yhtiölle kuitupuuksi. Kovat pakkaset tietävät parempaa tulosta ja nopeampaa kuoletusta. Noin 60 000 euron laitokseen Klasila sai 35 prosentin tulen TE-keskukselta. Kymppitonnin maksaneeseen hakkuriin tuki oli neljännes. Tukea tulee myös, kun hoitaa metsiään.
Buumi on liikkeellä
Laitos alkoi tuottaa lämpöä tilan kiinteistöihin helmikuun loppupuolella. Maaliskuun alussa lämpö on virrannut myös koulurakennuksiin. Hakesiiloon ja kattilahuoneeseen jaettu kontti toimii automaattisesti ja mahdolliset häiriöt kilahtavat kännykkään tekstiviesteinä. Isäntä joutui aluksi paneutumaan tavallista uutterammin tietokoneen käyttöön, mutta pitää laitosta nyt jo helppohoitoisena.
Lämpökeskusta ja lämpöyrittäjyyttä esiteltiin perjantaina Klasilan tilalla ja kiinnostuneita riitti niin paljon, että voimistelusaliin varatuille penkeille piti tuoda täydennystä.
"Kiinnostus puuenergiaan ja kotimaiseen energiaan yleensä on kasvanut valtavasti kahden viimeisen vuoden aikana", puuenergianeuvoja Timo Vanhala Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaalta tietää.
Vuosituhannen alussa lämpöyrittäjien määrä nousi jyrkästi, mutta sen jälkeen kasvu on tasaantunut. Vanhala arvelee, että buumi voi lähteä nyt liikkeelle niin, että fossiilisille polttoaineille ja sähkölle houkuttelevampia vaihtoehtoja etsivät kiinteistöjen omistajat lähestyvätkin potentiaalisia lämpöyrittäjiä. Tähän asti homma on toiminut toisinpäin.
Puuenergia on vahvasti mukana Oulunkaaren peltoenergia- ja yritysvakkahankkeessa, mutta sitäkin voimakkaammin yritetään herättää kiinnostusta peltoenergiaan. Projektipäällikkö Virpi Käyhkö uskoo, että ruokohelpi soveltuisi hyvin polttoaineeksi kiinteistökokoluokan kattiloihin. Tekniikassa ja pelletöinnissä on tosin vielä joiksikin vuosiksi tekemistä.