Ha­ka­suon ka­lois­sa BKD-tau­tia

Vaarallinen lohikalojen BKD-tauti on todettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimus- ja vesiviljelyn tukikohdassa Paltamon Hakasuolla. On todennäköistä, että suuren emokalalaitoksen kaikki kalakannat on hävitettävä.

Portit kiinni. Hakasuon laitokselle ei toistaiseksi päästetä ulkopuolisia.
Portit kiinni. Hakasuon laitokselle ei toistaiseksi päästetä ulkopuolisia.
Kuva: Petri Hakkarainen

Paltamo Vaarallinen lohikalojen BKD-tauti on todettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimus- ja vesiviljelyn tukikohdassa Paltamon Hakasuolla. On todennäköistä, että suuren emokalalaitoksen kaikki kalakannat on hävitettävä. Tautia ei ole aikaisemmin tavattu Suomessa emokalalaitoksissa. BKD ei tartu ihmisiin.

Tautiepäily tuli ilmi viime torstaina, jolloin laitokselle asetettiin täydellinen kalojen siirtokielto. Hakasuolta on lähtenyt vuosittain miljoonia kalanpoikasia sekä mätiä istutuksiin pääasiassa Oulujoen vesistöalueelle. Istutusten pysähtyminen saattaa haitata merkittävästi Oulujärven velvoiteistutuksia.

Laitosjohtaja Vesa Määtän mukaan BKD-tauti on Hakasuon laitokselle erittäin vakava takaisku. Mikäli kalat joudutaan hävittämään, edessä on vuosien työ uusien emokalakantojen kasvattamisessa. Rahalliset vahingot lasketaan sadoissa tuhansissa euroissa.

"Tärkein kalamme on nykyään kuha, ja siihen tauti ei tartu. Vielä emme tiedä, joudutaanko kuhammekin silti hävittämään taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Odotamme viranomaisten määräyksiä ja toimimme tarkasti niiden mukaan."

Vesa Määttä ei vielä osaa sanoa, mistä BKD-tauti on Hakasuolle levinnyt. Yksi tie voi olla laitoksen yläpuolinen vesistö. Laitos saa vetensä Kivesjärvestä, ja siihen laskee jokia, joiden kaikista istutuksista RKT:llä ei ole tietoa.

BKD-tautia esiintyy laajasti Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä luonnonvaraisissa että viljellyissä lohikaloissa, sekä makeassa että merivedessä. Suomessa tautia on todettu vuodesta 1989 lähtien, aluksi pelkästään merialueen ruokakalalaitoksilla. Siirtorajoituksia on nyt voimassa myös 12 sisävesialueen laitoksella.

Läänineläinlääkäri Riitta Ahon mukaan tautimäärittelyä voidaan pitää jo varmana. Itse hän ei vieläkään halua nimetä kalanviljelylaitosta, josta tauti löytyi, vaan jättää sen laitoksen omistajan asiaksi.

"Asian tekee vakavaksi nimenomaan se, että tauti on levinnyt emokalalaitokseen. Osa kaloista voidaan ehkä siirtää mereen, mutta asetuksen mukaan tällaisessa tapauksessa laitoksen kaikki kalat on hävitettävä, koska ne ovat siirtokiellossa. Tutkimukset kuitenkin jatkuvat vielä."

Riitta Aho arvelee, että laitoksen alapuolisiin vesiin levitessään BKD-tauti tuskin näkyisi kalakantojen vähenemisenä. Hakasuon laitoksen käyttämä vesi laskee Varisjokea pitkin Oulujärveen.

Tautia vastaan ei ole olemassa rokotetta eikä tehokasta lääkitystä. Lohella ja nieriällä sairastuneiden kalojen kuolleisuus voi olla jopa 50 prosenttia.

Ilmoita asiavirheestä