Poliisin ja palolaitoksen perjantaina tehtyjen jatkotutkimusten mukaan Suomussalmella kotonaan kuolleen kolmihenkisen perheen kuolinsyyksi on varmistunut häkämyrkytys. Tutkimuksissa kävi ilmi, että talon savupiippu oli täysin tukossa.
Öljylämmityksessä muodostuneet palokaasut eivät siten päässeet savupiippua myöten normaalia reittiään ulos vaan purkautuivat takaisin alaspäin hormiston kautta toisen kerroksen makuhuoneisiin ja edelleen maan tasalla olevaan pannuhuoneeseen. Tukoksen tarkkaa sijaintia ei ole vielä paikannettu.
Tutkimuksessa todettiin, että talon savuhormia ei oltu nuohottu säännöllisin väliajoin ja se oli vuosien saatossa tukkeutunut umpeen. Asunnossa oli palovaroitin, mutta patterista oli loppunut virta ja hälytin ei toiminut asianmukaisesti.
Poliisipartio löysi vainajat kirkonkylän keskustassa sijaitsevasta omakotitalosta torstaina aamupäivällä. Vuonna 1939 syntynyt isä ja vuonna 1944 syntynyt äiti löytyivät makuhuoneesta vuoteesta. Vuonna 1984 syntynyt poika löytyi toisesta huoneesta sänkynsä vierestä. Alustavien tutkimusten mukaan perhe oli menehtynyt häkämyrkytykseen tammikuun 8.-9. päivän välillä.
Kuolinsyyn selvittämiseksi vainajille tehtiin oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus perjantaina. Tutkinnanjohtaja komisario Kari Tornbergin mukaan kuolintapauksissa ei epäillä rikosta.
Talon savupiippu
nuohoamatta 19 vuotta
Palopäällikön Risto Mannisen mukaan palotarkastaja ei vuonna 2002 päässyt sisään Suomussalmen kirkonkylän keskustassa sijaitsevaan kiinteistöön ja pakollinen palotarkastus jäi tekemättä. Myöskään nuohooja ei ole käynyt kyseisessä talossa 19 vuoden aikana kertaakaan. Häkämyrkytykset tapahtuivat talossa, joka on kirkonkylän vanhimpia puutaloja.
Suomussalmella kiinteistön omistaja ja nuohooja sopivat käynneistä keskenään; nuohooja ei automaattisesti kierrä ovelta ovelle.
"Tähän 19 vuoteen mahtuu ajanjakso, kun meillä Suomussalmella kiersi kolme nuohoojaa. Kyseinen kiinteistö kuului nuohoojalle, joka lopetti hommansa 1990-luvun puolen välin aikoihin. Joten tarkkaa tietoa siitä, milloin talossa edellisen kerran tehtiin nuohous, ei meillä ole", Manninen kertoo.
Palotarkastajat kiersivät Suomussalmen keskustan kiinteistöt läpi viimeksi viime vuonna.
"Useista yrityksistä huolimatta palotarkastaja ei päässyt sisälle kyseiseen kiinteistöön. Olisiko niin, että kesäaikaan omistaja asui toisessa osoitteessa", Manninen selvittää.
Yhteydenottoa ei tapahtunut siitäkään huolimatta, vaikka palotarkastaja oli jättänyt viestin käynnistään.
Nuohous tehtävä
joka toinen vuosi
Palotarkastajilla ei ole pakkokeinoja päästä sisälle kiinteistöihin.
"Pakkokeino tulee kysymykseen siinä tapauksessa, jos kiinteistön omistaja vetää oven palotarkastajan nenän edestä kiinni", Manninen sanoo.
Vuonna 1999 voimaantulleen pelastustoimilain mukaan asuinrakennusten palotarkastus pitää tehdä enintään kymmenen vuoden välein.
Pelastustoimilain mukaan mukaan kunta voi huolehtia nuohouksesta itse, hankkia nuohouspalvelut yksityiseltä taikka sallia koko kunnassa tai sen osassa rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta yksityisen palvelujen tuottajan kanssa.
Sisäasiainministeriön määräyksen mukaan kiinteällä polttoaineella toimivat tulisijat ja hormit pitää nuohota kerran vuodessa, öljylämmityskattilaa käyttävät asuinrakennukset kerran kahdessa vuodessa. Näin olisi pitänyt tehdä myös suomussalmelaisen perheen asunnossa.
Perheen isä tunnettiin paikkakunnalla säiden ennustamisesta. Hän ennusti tulevia ilmoja kotiloista, kasveista ja eläimistä.