Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ehdottaa viikoittaisen työajan pidentämistä. Pidennys voisi olla esimerkiksi kaksi tuntia viikossa.
Häkämies sanoi Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn työaikatutkimuksen julkistamistilaisuudessa, että työajan pidennys yhdistettynä palkkamalttiin olisi tavallaan palkkojen alentamista ja kilpailukyvyn parantamista ilman, että ihmisen tulotaso alenee.
Häkämiehen mukaan esimerkiksi kahden tunnin pidennys viikossa merkitsisi 30 vuoden työurassa 20 kuukauden pidennystä.
Viikkotyöajan lisäämisen lisäksi keinoja työtuntien määrän lisäämiseksi voisivat Häkämiehen mielestä olla joihinkin arkipyhiin sekä niin kutsuttuihin Pekkas-vapaisiin puuttuminen.
– Onko meillä varaa siihen, mitä on joskus toisina aikoina sovittu, Häkämies kysyi.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mielestä työtuntien määrää isompi ongelma on töiden saaminen 250 000 työttömälle. Hän korostaa, että Suomessa on jo nyt erittäin joustava työaikajärjestelmä.
EVA: Työtuntien määrä laskussa
EVAn julkaiseman laskelman mukaan suomalaisten työurallaan tekemien työtuntien määrä on vuosien varrella laskenut ja laskee edelleen.
Vuonna 1960 työuransa kokopäivätyössä aloittanut työntekijä ahersi laskelman mukaan liki 75 000 työtuntia. Vuonna 1980 työnteon aloittaneen mittariin kertyy enää vajaat 70 000 työtuntia.
Laskelma perustuu yksityisten alojen palkansaajien tekemiin tuntimääriin. Tehtyjen työtuntien määrää ovat leikanneet viikkotyöajan lyhentyminen ja vuosilomien pidentyminen.
Vuonna 1980 työnsä aloittaneen tulisi siirtyä eläkkeelle vasta 65-vuotiaana, jotta hänen työuransa olisi työtunteina mitattuna yhtä pitkä kuin vuonna 1960 aloittaneella.
Toisin sanoen tavoiteltu eläkkeelle siirtymisiän nosto nykyisestä 61 vuodesta 62 vuoteen ja 4 kuukauteen ei riittäisi taittamaan työuran työtuntimäärän laskusuuntaa yksityisten alojen ammateissa.