Sisäministeriön kansliapäällikön Kari Häkämiehen (kok.) virka on katkolla, jos epäilyt hänen syyllistymisestään pahoinpitelyyn ja törkeään pahoinpitelyyn pitävät paikkansa.
Jos Häkämiehen todetaan syyllistyneen pahoinpitelyyn tai törkeään pahoinpitelyyn tai molempiin, sisäministeri Kari Rajamäellä ei käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin erottaa kansliapäällikkö virastaan, jos tämä saa vankeutta vähintään kaksi vuotta.
Jos tuomio on alle kaksi vuotta, mutta silti vankeusrangaistus, antaa rikoslaki mahdollisuuden viraltapanoon, jos rikos osoittaa tekijän ilmeisen sopimattomaksi olemaan virkamiehenä.
Tätä pykälää toteutettiin viimeksi ehdollisen vankeustuomion rattijuopumuksesta saneen apulaispoliisipäällikkö Erkki Hämäläisen viraltapanossa. Sisäministeriön kansliapäällikön asemaa korostaa se, että hän on sisäministerin jälkeen toiseksi ylin poliisiorganisaation virkamies.
"Uskon, että asia saa nopean ratkaisun, koska tutkinta on jo loppusuoralla ja valtakunnansyyttäjänvirasto takuulla asettaa asian kiireellisyysjärjestyksessä etusijalle. Tässä on kysymys myös poliisiministeriön uskottavuudesta", sanoo poliisiylijohtaja Reijo Naulapää.
Virkamiesten toinen erityisrangaistus viraltapanon ohella on varoitus. Siihen virkamies voidaan tuomita vain, jos teko on ollut vähäinen. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun mukaan (KKO 1996-II-128) virkamiehen viraltapano ei edellytä, että hän olisi ollut virassa jo rikoksen tehdessään.
Vaikeammaksi kansliapäällikkö Häkämiehen tapaus muuttuisi silloin, jos syyttäjä päättäisi olla syyttämättä tai tuomioistuin jättäisi hänet esimerkiksi näytön puutteessa tuomitsematta.
Törkeää pahoinpitelyä ei voi sopia
Kari Häkämiehen toteamus siitä, että hän on sopinut asiat pahoinpitelyjensä kohteeksi joutuneensa uhrin kanssa ei katkaise keskusrikospoliisin esitutkintaa. Poliisiylijohtaja Reijo Naulapään mukaan asia tuli poliisin tietoon asianomistajan tekemän rikosilmoituksen kautta.
"Poliisilla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin tutkia asia. Oli miten suuri herra tahansa. On minuakin kuulusteltu erään kantelun johdosta ja Keijo Suuripään tapauksen yhteydessä. Jos tutkintaa ei järjestettäisi, menisi poliisitoiminnalta uskottavuus", painottaa Naulapää.
Rajanveto häilyvää
Rikoslain mukaan pahoinpitelyä on joko lievää, tavallista tai törkeää. Asianosaiset voivat sopia kokonaan asian vain lievässä pahoinpitelyssä, jos rikos on tullut poliisin tietoon. Tällöin uhri eli asianomistaja luopuu syytteestä ja poliisi keskeyttää tutkinnan. Näin käy useimmiten perheriidoissa.
Sen sijaan pahoinpitelyssä saati törkeässä pahoinpitelyssä ei viranomaisten tietoon tulleessa tapauksessa ole sopimisen mahdollisuutta kuin korvausten osalta. Rahasummienkin osalta uhrin kannattaa yleensä odottaa ainakin alioikeuden istuntoon saakka, sillä vammojen parantuminen saattaa kestää pitkään.
Käräjillä lievästä pahoinpitelystä seuraa lähes poikkeuksetta sakkotuomio. Jos teko on ollut erittäin vähäinen tai siihen sisältyy ymmärrettäviä erikoispiirteitä, saattaa syyttäjä tehdä asiassa syyksilukevan syyttämättäjättämispäätöksen, jos korvauspuoli on sovittu tai tuomioistuin jättää rangaistukseen tuomitsematta.
Pahoinpitelystä selviää joko sakolla tai enintään kahden vuoden vankeustuomiolla. Törkeän pahoinpitelyn rangaistusasteikossa haitari venyy vuoden vankeusrangaistuksesta kymmeneen vuoteen.
Rajanveto lievän ja tavallisen pahoinpitelyn välillä on häilyvä. Lievä pahoinpitely on niin sanottu asianomistajarikos, mutta pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely virallisen syytteen alaisia tekoja.
Jonkinlaisena "nyrkkisääntönä" on pidetty sitä, että lievässä pahoinpitelyssä voi tulla vain pieniä nirhaamia ja teko kokonaisuutenakin arvostellen on vähäinen. Nyrkillä lyöminen tai jollakin vähemmän vaarallisella apuvälineellä lyöminen kaatuu pahoinpitelyn puolelle.
Pahoinpitelyssä on takaporttina kuitenkin vakaassa tahdossa tapahtuva asianomistajan luopuminen, johon syyttäjä voi suostua, jos yleinen etu tai muut seikat eivät vaadi syytteeseen asettamista.
Törkeässä pahoinpitelyssä uhri saa vaikean ruumiinvamman, vakavan sairauden tai joutuu hengenvaaralliseen tilaan, rikos tehdään raa'alla tai julmalla tavalla tai siinä käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta rinnastettavaa hengenvaarallista esinettä ja rikos on kokonaisuutena arvostellenkin törkeä.