Urheilutieto
Helsinki Vaikka moni pitääkin jääkiekkoilun MM-kisoja nykyään enemmän karnevaalina kuin urheiluna, on Suomessa toki urheiltukin MM-kiekon nimissä.
Kun kisat alkavat lauantaina Tampereella Tanskan ja USA:n kohtaamisella, käynnistyy kuudes Suomen järjestämä MM-turnaus. Mestaruutta Suomessa ovat juhlineet edesmennyt Neuvostoliitto kolmesti sekä kertaalleen Ruotsi ja Kanada.
Aikajänne maan ensimmäisen hallin debyyttikisoista Tampereelta vuodesta 1965 tähän päivään on kiekkoilullisesti mitattuna pidempi kuin vuosissa laskien.
Suomen kiekkoilun päällikkö Kalervo Kummola on nähnyt kaikki kisat, mutta hän kehuu Tampereella erotuomarien yhteyshenkilönä tällä kertaa toimivan Pentti Isotalon olleen kaikissa työtehtävissä. Kummola, 57, joutui ostamaan pääsyliput 1965.
"Mölli" Keinosen
vanhanaikaiset
Helsingissä olisi kiekkoiltu jo 1965, mutta kuhnastelu hallin rakentamisessa siirsi kisat Tampereelle. Samalla Hämeen asema suomalaiskiekkoilussa vahvistui vuosiksi.
Tuohon aikaan kisoissa jaettiin myös EM-mitalit, mikä olisikin ollut kisoille oikeampi arvo.
Lajin kotimaisen kehityksen kannalta vuoden 1965 kisat onnistuivat hyvin, kun Suomi nipisti kahden Matti "Mölli" Keinosen vanhanaikaisella tekemän maalin ansiosta Ruotsilta pisteen tasatuloksella 2-2.
Tuon ja hieman myöhemmänkin ajan kiekkoilulle oli kuvaavaa, että Suomi lipui odotetulta viidenneltä sijaltaan seitsemänneksi häviämällä päätösottelunsa Itä-Saksalle 2-3.
"Niistä kisoista jäivät mieleen aikaansa edellä olleen pakkiparin pelaajat Ilkka Mesikämmen ja Jarmo Wasama."
"Kun Seppo Lindström loukkaantui viimeisellä sarjakierroksella, jouduttiin Suomen joukkueeseen valitsemaan pikaisesti yksi puolustaja. Huhujen mukaan Pentti Lindegren sattui olemaan paikalla, joten hänet valittiin", muistelee Hakametsän päädyn seisomakatsomossa Suomen esityksiä seurannut Kummola.
Doping vei
mitalijuhlat
Arvokisojen mitalitilin piti avautua jo 1974, kun Tshekkoslovakiakin kaadettiin Helsingissä kahdesti. Valitettavasti ykkösketjussa maineettaan kasvattaneiden Veli-Pekka Ketolan, Esa Peltosen ja Juhani Tammisen pörrääminen ei hyödyttänyt, kun maalivahti Stig Wetzell kärähti dopingtestissä ja Suomi menetti toisen arvovoitoistaan.
Wetzellin maine puhdistui pari vuotta sitten, kun maajoukkueen silloinen lääkäri Pekka Alanen myönsi Apu-lehdessä määränneensä Wetzellille efedriiniä sisältänyttä yskänlääkettä.
Vuonna 1974 kisoissa pelasi vain kuusi joukkuetta, kun USA ja Kanada pysyivät vuosikausia poissa MM-kaukaloista. Jämäsijat ratkoivat Puola ja Itä-Saksa.
"Kisoissa kärysi myös Ruotsin Ulf Nilsson. Silloin Suomen joukkueen edustaja sanoi tv:ssä, ettei suomalaisille voisi käydä mitään vastaavaa. Seuraavana päivänä kärysi Wetzell. Kisojen loppupuolella kakkosmaalivahdiksi pukeutuivat ainakin Seppo Repo ja Timo Saari", Kummola kertaa muistilokeroistaan.
Edmontonin
tehokaksikko
Vuonna 1982 Helsingissä oli aistittavissa suuren maailman tuulahduksia, kun pistepörssin voittoon purjehti Kanadan liehuletti Wayne Gretzky. Suomen paras pistemies oli puolestaan Jari Kurri.
Moni muistaa maalillaan loikkineen Jim Corsin, kun Italia lähetti USA:n sensaatiomaisesti B-sarjaan.
"Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Väinö Lassila piti avausottelua ennen kohahduttaneen puheen, joka päättyi sanoihin "Verta pakkiin jätkät". Maalilla oli Hannu Lassila (ei sukua), ja Kanada latoi hetkeä kommentin jälkeen kolme kiekkoa Suomen maaliin kolmessa minuutissa", muistelee pääsihteerinä kisat kokenut Kummola.
Suomi jäi pisteen päähän Kanadasta, joka kurkotti viimeisenä neljän parhaan loppusarjaan. Oltiin vielä kuuden vuoden päässä Suomen ensimmäisestä arvokisamitalista.
USA sammutti
lyhdyt 1991
MM-tason mitalia Suomelle ei ollut tarkoitettu edes vielä 1991, kun isäntien kisat päättyivät käytännössä seitsemän kierroksen alkusarjan päätöspeliin Turussa USA:ta vastaan. Tappio maalein 1-2 vei Suomen alempaan ja jenkit ylempään loppusarjaan.
Suomella oli jo joukkue, josta tusinan verran pelaajia ehti urallaan NHL:ään. Pelillisesti homma oli hallussa, mutta toinen USA:n maaleista upposi Markus Ketterin taakse kaukaa siniviivan takaa laukaistuna.
Pistepörssin voittoon kiilasi Mats Sundin, joka johti Ruotsin mestariksi. Kun Sveitsi jätti Saksan jumboksi, oli sponsorien tuen takaamiseksi aika laajentaa kisoja 12-joukkueisiksi.
"Muut direktoraatin jäsenet olivat matkustaneet Turkuun, mutta minä purin Tampereen organisaatiota ja katsoin pelin tv:stä. Tappion jälkeen menin Jäähoviin, otin päivähuoneen ja ryhdyin katsomaan Imolan F1-kisaa", muistelee Kummola harmistumistaan.
Hyppy uuden
Areenan aikaan
Kuusi vuotta sitten Suomessa kimmelsivät vain uutuuttaan hohtanut Pasilan Areena ja noin seitsemän miljoonaa nykyistä euroa voittoa tehneen Jääkiekkoliiton tili.
Kultatili kotona jäi avaamatta, vaikka Globenin kahta vuotta aiemmissa kultahöyryissä kisoihin saatiin puhallettua kovat odotukset.
Matka tyssäsi viidenteen sijaan Suomen hävittyä alkusarjassa Tshekille sekä jatkosarjassa Kanadalle ja Ruotsille. Samalla päättyi Curt Lindströmin aika Leijonien käskyttäjänä.
Kanada kukisti loppuotteluissa ruotsalaiset lyhyeksi jääneessä kokeilussa voitoin 2-1.
- Vaikka kisat eivät muuten urheilullisesti sujuneet, en ole koskaan sitä ennen tai sen jälkeen kokenut jääkiekko-ottelussa samanlaista hurmosta kuin Leijonien voittaessa Venäjän 7-4, muistuttaa Kummola ensimmäisestä MM-voitosta itänaapureista.
Seuraavaksi
vuonna 2012?
Kummolalla on merkittävä osuus siihen, että Suomessa pelataan maailmanmestaruudesta uudelleen jo kuuden vuoden tauon jälkeen.
Nyt päättyy päävalmentaja Hannu Aravirran aika leijonakomentajana. Kotijoukkue on juhlinut MM-kultaa viimeksi 1986 Moskovassa.
Kun Suomessa seuraavan kerran kisataan, on Leijonien ruorissa tainnut käydä muutama valmentaja lisää.
Edessä ovat kisat Tshekissä, Itävallassa ja Latviassa. Epävirallisesti siitä eteenpäin voisi laskea vaikkapa näin: Kanada 2007, Venäjä 2008, Saksa 2009, Sveitsi 2010, Ruotsi 2011, Suomi 2012.