Oulu Sisäministeriön kansliapäällikön Kari Häkämiehen virka on katkolla, jos epäilyt hänen syyllistymisestään pahoinpitelyyn ja törkeään pahoinpitelyyn pitävät paikkansa.
Jos Häkämiehen todetaan syyllistyneen pahoinpitelyyn tai törkeään pahoinpitelyyn tai molempiin, sisäministeri Kari Rajamäellä ei käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin erottaa kansliapäällikkö virastaan, jos tämä saa vankeutta vähintään kaksi vuotta.
Jos tuomio on alle kaksi vuotta, mutta silti vankeusrangaistus, antaa rikoslaki mahdollisuuden viraltapanoon, jos rikos osoittaa tekijän ilmeisen sopimattomaksi olemaan virkamiehenä. Tätä pykälää toteutettiin viimeksi ehdollisen vankeustuomion rattijuopumuksesta saneen apulaispoliisipäällikkö Erkki Hämäläisen viraltapanossa. Sisäministeriön kansliapäällikön asemaa korostaa se, että hän on sisäministerin jälkeen toiseksi ylin poliisiorganisaation virkamies.
"Uskon, että asia saa nopean ratkaisun, koska tutkinta on jo loppusuoralla ja valtakunnansyyttäjänvirasto takuulla asettaa asian kiireellisyysjärjestyksessä etusijalle. Tässä on kysymys myös poliisiministeriön uskottavuudesta", sanoo poliisiylijohtaja Reijo Naulapää.
Virkamiesten toinen erityisrangaistus viraltapanon ohella on varoitus. Siihen virkamies voidaan tuomita vain, jos teko on ollut vähäinen. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun mukaan (KKO 1996-II-128) virkamiehen viraltapano ei edellytä, että hän olisi ollut virassa jo rikoksen tehdessään.
Vaikeammaksi kansliapäällikkö Häkämiehen tapaus muuttuisi silloin, jos syyttäjä päättäisi olla syyttämättä tai tuomioistuin jättäisi hänet esimerkiksi näytön puutteessa tuomitsematta.
kotimaa 4