Noin tuhannelle opiskelijalle ja kaupungin työntekijöille tehdyssä kyselyssä Kajaanista syntyvä kuva on lattea. Kajaani on hajuton, mauton, tasapaksu eikä aiheuta tunteenpurkauksia mihinkään suuntaan.
Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa on tyytymätön työnantajansa imagoon. "Ei hyvä kaupunki saa olla yhtä-köyttä-yhdistys."
Kajaani, Jyväskylä, Vantaa ja Alajärvi olivat pilottikuntia Suomen kuntaliiton ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy:n hankkeessa, jossa tutkittiin kuntien maineeseen liittyviä tekijöitä ja rakennettiin kunnille mainemittari. Tuloksia esiteltiin keskiviikkona Kunnan maine ja paikan markkinointi-seminaarissa.
Kaikista heikoimman arvosanan Kajaani sai siitä, että se näkyy huonosti julkisuudessa, eikä julkisuuskuvaa pidetty muutenkaan hyvänä ja vetovoimaisena. Kaupungin henkilöstöpolitiikka sai myös kielteisiä arvioita. Kaupungin ei katsottu kohtelevan työntekijöitään tasa-arvoisesti.
Toisaalta kuitenkin kaupunki sai palveluista vastaajilta hyvät arvosanat. "Kaupungin viestinnälle riittää työtä. Onneksi perusasiat ovat kunnossa, siitä on hyvä rakentaa", sanoo kaupunginjohtaja.
Ensi tammikuussa istahtavat kaupungin johtoryhmä ja luottamusmiehet puimaan asiaa. Seuraavaan palaveriin tulee henkilökunta tätä laajemmin. "Ensiksi katsomme kaikessa rauhassa peiliin", sanoo Vähämaa. "Emme myöskään palkkaa mitään imagokonsulttia. Aloitamme kuntakuvan parantamisen itsestämme ja toiminnastamme."
Vähämaa uskoo, että yhtenä vastaajaryhmänä olleet opiskelijat ovat keskimääräistä kriittisempiä. Siksi hän ei yhdy tuloksista vedettävään johtopäätökseen, että Kajaanin maine olisi huonompi kuin reilusti sen ohi tunnusluvuissa ajaneen Jyväskylän.
Myös yksi tutkimuksen tekijöistä, viestintäkonsultti Jouni Heinonen varottaa tekemästä liian suoraviivaisia johtopäätöksiä kuntien välillä koska vastaajajoukot edustivat erilaisia taustaryhmiä.
Kajaani sai lähes kautta linjan tutkijoiden varoittamia alle 50:n indeksipisteitä. Jyväskylä huiteli selkeästi sen yläpuolella, kun taas Vantaan luvut olivat lähellä Kajaania. Alajärvi puolestaan jäi näiden lukujen alle.
Talous ei vaikuta paljon maineeseen
Tehdyn mallin mukaan kuntamaineen tärkeimpiä tekijöitä ovat kunnan palvelut, johtamiskulttuuri, henkilöstöpolitiikka, muutosherkkyys, kuntakuva ja kestävä kehitys.
Suomalaisten mielipiteiden mukaan hyvämaineista kuntaa johdetaan ammattitaitoisesti ja yhteistyökykyisesti, sen toiminta on vastuullista ja palvelut kunnossa. Kunta myös huolehtii työntekijöistään ja se haluaa muuttua ja kehittyä.
Mainetutkimuksen mukaan kunnan johdolta ei odoteta karismaattisuutta, vain ennen kaikkea vastuullisuutta, rehellisyyttä sekä ammattitaitoisuutta ja asiantuntemusta.
Hyvämaineinen kunta on tunnettu ja arvostettu sekä näkyy paljon julkisuudessa. Se on myös muutosherkkä ja tukee kestävää kehitystä.
Ennen kaikkea tärkeää on sen tuottamien palvelujen laatu, saatavuus ja kattavuus. Kunnan talous ei sen sijaan korostunut tutkimuksessa. Myöskään verot eivät olleet merkittäviä maineen kannalta. "Tulokset voi tulkita siten, että kuntalaisille on tärkeämpää se, mitä verorahoilla tehdään ja mitä niillä saadaan aikaan", sanoo Jouni Heinonen.