Oulu Lajissaan maailman suurimman paperitehtaan Stora Enson hajut ovat levinneet viime aikoina ympäristöön totuttua tiuhemmin. Hajurikkiyhdisteiden aiheuttama tympeä haju on tunkeutunut oululaisten neniin niin, että asiaan on otettu julkisesti kantaa ahkerasti. Stora Ensokin on saanut asiasta valituksia tähän mennessä jo kaksinverroin enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Tehdas on tiedostanut hajuongelmat ja on ryhtynyt selvittämään asiaa.
"Miten nyky-yhteiskunnassa sallitaan haisevaa teollisuutta keskelle asutusta?" kysyy oululainen Henri Ukonaho. 30-vuotiaasta Ukonahosta Oululle tyypillinen haju ei kuulu nykyaikaisen kaupungin ilmastoon. "Ei ole oikein, että yksi laitos hallitsee Oulun ilmatilaa hajuillaan. Sille pitäisi tehdä jotakin."
Keskustassa työssäkäynti on Ukonahosta joinakin päivinä melkoinen suoritus hajuongelman vuoksi.
"Vatsa on sekaisin, kun Heinäpäähän pääsee. Hajusta tulee niin kuvottava olo."
"Jos Ouluun tulevat kysyvät jo moottoritiellä, mikä täällä haisee, ei tee Oulun maineelle hyvää", Ukonaho arvioi.
Tämän vuoden aikana Stora Enso on saanut valituksia hajusta enemmän kuin viime vuonna. Valituksia on tullut tähän mennessä 30:n pintaan tähän mennessä, kun niitä viime vuonna tuli kaikkiaan 14.
Häiriöiden syytä
ei tiedetä
Stora Enson ympäristöpäällikkö Marjaana Luttinen kertoo tehtaan perustaneen hajuryhmän selvittämään asiaa. Hän toteaa, että prosessi tehtaalla ei ole muuttunut, mutta siinä on ollut häiriöitä, jotka ovat aiheuttaneet hajuhaittoja kesän ja syksyn aikana.
Selvitystä siitä, mistä hajut ovat johtuneet, tehdään yhteistyössä Arizona Chemical Oy:n kanssa. Sen on määrä valmistua marraskuun loppuun mennessä. "Silloin meillä pitäisi olla jo jotakin tietoa siitä, mikä on muuttunut", Luttinen sanoo.
Tehtaalla on aina pieni ominaishaju, mutta hajukaasukattilan toiminnassa on ollut silloin tällöin katkoksia, vain noin kolmen minuutin mittaisia. Ne aiheuttavat hajuhaittoja, mutta eivät selitä ongelmaa kokonaan. Hajukaasukattilan toimintakatkoksen jälkeensä jättämä haju jää paikalleen ja tuntuu pitempään, jos on seisova ilma.
"Olemme juuri tilanneet hajujen leviämismallinnuksen. Se perustuu Oulun seudun säätietoihin vuosilta 1999-2001 ja tehtaan päästölähteisiin. Laskennallinen mallinnus selvittää, mistä ja mihin päästöt kaupungissa leviävät. Aikaisemmin Stora Enso on tehnyt Oulun kaupungin kanssa yhteistyössä vastaavan mallinnuksen typpipäästöistä.
Sellutehtaan hajut eivät lähde pelkästä piipusta, vaan muualtakin. Korkeasta piipusta hajut menevät kauas. Tarkoitus on selvittää itselle, miten hajut leviävät ja mikä on muuttunut, koska tehtaan prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia. Samalla selvitetään säätilan todelliset vaikutukset siihen, miten hajut leviävät.
"Tehtaalla työskentelevät ovat itsekin oululaisia. Ymmärrämme ongelman. Se on kiusallinen, eikä ole kenellekään mukavaa. Sen kanssa on vain pysyttävä tässä vaiheessa elämään. Tosiasia kuitenkin on, ettei tehdasta voida mihinkään siirtää", Marjaana Luttinen sanoo.
Lyhytaikaiset arvot korkeampia
Stora Enso mittaa päästöjä kaiken aikaa. Oulun kaupungissa on ilmanlaadun mittausverkosto, ja mittausasemat ovat muun muassa Nokelassa ja Pyykösjärvellä. Näiden tilanne nähdään reaaliajassa ja niissä on myös säähavainnot tuulensuuntineen. "Jos valitus tulee esimerkiksi Nokelasta, tiedämme tuulensuunnasta, onko Stora Enso aiheuttaja."
"Lupaehtoja emme missään nimessä ylitä. Haisevat rikkiyhdisteet ovat siinä mielessä kiusallisia, että ihmisen nenä haistaa ne epämiellyttävänä hajuna todella pieninä pitoisuuksina."
Oulun kaupungin ympäristöjohtaja Pekka Vuononvirta kertoo, että haisevien rikkiyhdisteiden lyhytaikaiset pitoisuudet ovat olleet viime aikoina normaalia korkeammat. "Se kertoo, että hajua on esiintynyt, ja olen itsekin sen havainnut. Pitoisuudet ovat olleet toki alle lupa-arvojen, eikä niistä ole terveydellistä haittaa."
"Pidemmän ajan keskimääräisissä mittauksissa pitoisuudet ovat olleet vain 10-20 prosenttia ohjearvoista", hän huomauttaa. Hajut voivat hänen mukaansa aiheutua laitoksen käyntihäiriöistä tai meteorologiasta. "Ilmanala voi olla tyyni, eikä ilma sekoitu."'
Kaupunki on keskustellut Stora Enson kanssa useitakin kertoja, mutta kaupungilla ei ole ollut ollut Vuononvirran mukaan syytä esittää tehtaalle minkäänlaisia vaatimuksia hajuhaittojen korjaamiseksi.