Lapset pitävät vuoroasumista hyvänä vaihtoehtona vanhempien eron jälkeen. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan osa pitää sitä parhaana vaihtoehtona, jos vanhemmat eivät voi asua yhdessä. Kukaan kyselyyn vastanneista lapsista ei halunnut luopua vuoroasumisesta.
Tätä kiisteltyä aihetta selvittelee kasvatustieteiden maisteri Hannariikka Linnavuori tekeillä olevassa väitöskirjassaan. Linnavuori kyseli lapsilta kokemuksia vuoroasumisesta vanhempien eron jälkeen. Lisäksi lapset piirsivät kuvan perheestään.
Linnavuoren tutkimus on Perhetutkimuksen tutkijakoulun hankkeita. Valtakunnallinen tutkijakoulu esitteli projektejaan perjantaina Jyväskylässä. Tutkijakoulun työhön uudella kaudella 2007--2011 osallistuu kuusi yliopistoa.
Vuoroasumisen yleisyys ei Linnavuoren mukaan näy Suomessa tilastoissa, koska virallisesti lapsella voi olla vain yksi koti. Helsingin seudulla viisi prosenttia eronneista vanhemmista on tehnyt sosiaalivirastossa huoltajatapaamissopimuksen, mutta todennäköisesti se on yleisempää. Ruotsissa joka viides erolapsi vuorottelee asumisessa.
Linnavuoren mukaan lapset pitivät tärkeänä sitä, että heillä säilyi läheinen suhde kumpaakin vanhempaan. Tasapuolisuus vanhempien välillä oli myös lapsille tärkeää.
-- Vuoroasuvat lapset kokivat, että heillä on kaksi kotia, mutta yksi perhe, johon kuuluvat ainakin alkuperäisen perheen jäsenet, tutkija tiivistää.
Kaksi joulua, yksi isänpäivä
Vuoroasumisen etuihin lasten näkökulmasta kuului myös kaksi joulua ja kahdet joululahjat. Piirustusten perusteella Linnavuori päättelee, että suurin osa viettää vain yhden isänpäivän. Ainoastaan yksi vastaaja piirsi kaksi isää ja kaksi äitiä. Muuten kuvista ei voinut erottaa, että kyseessä oli eronnut perhe.
Lapset pitivät vuoroasumista itsestään selvänä ratkaisuna, johon oli päädytty heidän parhaakseen. Toisaalta heillä ei ollut kokemusta juuri muusta tilanteesta. He olivat asuneet tällä tavalla neljä vuotta.
Asumisvuorottelu oli helpompaa, jos vanhemmat asuivat lähekkäin, yhteistyö toimi eivätkä välit olleet riitaisia. Vuorottelu tarjosi lapselle mahdollisuuden saada lemmikkieläin, uusia kavereita ja tavaroita.
Eniten vuoroasumisessa harmitti jatkuva tavaroiden pakkaaminen. Melkein kaikki kielteiset puolet liittyivät tavaroihin ja muuttamiseen talosta toiseen.
Lapset myös toivoivat, että vanhemmat pystyisivät puhumaan riitelemättä ainakin lasta koskevista asioista. Osa vanhemmista oli tekemisissä päivittäin, osa tarvittaessa ja jotkut eivät lainkaan.