Alueellistamista on jatkettava, mutta painoa pitää panna sille, että siirrettävät toiminnot tukevat paikallisia vahvuuksia ja kehittämistä. Ripottelu sinne tänne ei toimi.
Alueellistamista eli valtion työpaikkojen siirtämistä pääkaupunkiseudulta on syytä jatkaa, mutta nykyistä huomattavasti kunnianhimoisemmin tavoittein.
Ei riitä, että ministeriöt ripottelevat toimintoja ja työpaikkoja sinne tänne ilman määrätietoista ja tavoitteellista kokonaissuunnittelua.
Alueellistamisen ei pidä olla armonpalojen heittelyä maakuntiin ministeriöiden oman harkinnan mukaan, vaan systemaattista merkittävien toimintojen siirtoa pois pääkaupungista. Esimerkiksi Virossa opetusministeriö on siirretty Tarttoon. Miksipä ei meillä Ouluun?
Aluepolitiikan ja seutuyhteistyön nimissä Paavo Lipposen (sd.) toisen hallituksen aloittamaa alueellistamista on vuosien varrella tarkistettu useampaan kertaan.
Hallitusohjelman mukaisesti myös istuva hallitus aikoo panna puumerkkinsä alueellistamiseen. Asia on hallituksen käsittelyssä vielä tänä keväänä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on valmis jatkamaan alueellistamista, mutta nykyistä vaativammin ja tuottavammin ehdoin (Kaleva 16.4.)
Alueellistaminen on edennyt näyttävästi tai kitkutellen riippuen siitä, ovatko ministeriöt päätyneet siirtämään kokonaisia toimipisteitä vai vain joitakin toimintoja pääkaupungin virastoista maakuntiin.
Parku on yleensä ollut kova. Vuoteen 2015 mennessä maakuntiin pitäisi siirtää jopa 8 000 työpaikkaa.
Alaraja, reilut 4 000 työpaikkaa, on tähän mennessä jo toteutunut.
Kuva ei ole kuitenkaan näin valoisa, sillä samaan aikaan valtion työpaikat maakunnissa ovat vähentyneet koko 2000-luvun.
Alueellistamisella on pystytty painamaan vain hieman jarrua keskittymiselle. Ilman alueellistamista vaikutus voisi toki olla vielä dramaattisempi. Valitettavasti siirroista on päästy nauttimaan pääosin Länsi- ja Etelä-Suomessa, vaikka alunperin oli tarkoitus tukea heikoimmin kehittyneitä alueita.
Muutamien virkamiesten siirtämisellä aluehallintovirastoihin tai pienten puhelinyksiköiden siirroilla maakuntiin ei saada mainittavia aluetaloudellista vaikutusta aikaan.
Sen sijaan kokonaisten toimintojen ja virastojen siirrot alkavat jo tuntua. Varsinkin, jos ne ovat sellaisia, että niiden liepeille syntyy otollinen maaperä ekosysteemin rakentamiseksi.
Alueellistamisen kohtalaisen onnistuneena siirtona voidaan pitää poliisin tietohallintokeskuksen ja tietotekniikkakeskuksen siirtoa Rovaniemelle. Tämä on vahvistanut alueen ict-osaamista.
Parasta on, kun laitosten ja ministeriöiden toimintojen siirroilla luodaan edellytyksiä ja tarvetta taloudelliseen toimeliaisuuteen ja innovointiin. Silloin siirrettävien työpaikkojen määrillä ei ole niin väliä, kun huomio on aluevaikuttavuudessa.
Erityisesti Oulussa ja Oulun seudulla riittää koulutettuja suuria nuorten ikäluokkia. Koko maan aluetalouden takia olisi enemmän kuin perusteltua siirtää merkittävästi valtion työpaikkoja alueelle.