Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan on etsikkoaika valtion laitosten alueellistamiselle, hajasijoittamiselle. "Tilanne ei ole ollenkaan sama kuin 1960-luvulla. Valtion leivissä olevista 40 prosenttia jää eläkkeelle vuoteen 2010. Yhtään tehtävää ei tulisi täyttää ilman, että käydään tarkasti läpi, miten tehtävät voidaan hoitaa parhaiten. Tämä mahdollisuus pitää käyttää tarkasti hyödyksi."
Tätä "historiallista mahdollisuutta" tukee muun muassa uusi tekniikka. Vanhanen otti esimerkiksi järkevästä tehtävien uudelleen toteutuksesta verohallinnon.
"Kukaan ei tiedä, millä paikkakunnalla ilmoitukset käsitellään. Hallinto hoitaa käsittelyn siellä, missä se on tarkoituksenmukaista."
Oulussa maanantaina Pohjois-Suomen Koulutuskeskuksen järjestämässä Kehittyvä kunta 2006 -seminaarissa puhunut Vanhanen sanoi, että edellisen hallituksen aloittamasta alueellistamisesta laaditaan pitkäjänteinen ohjelma, joka turvaa nykyisen henkilöstön aseman sekä uuden ja pätevän henkilöstön saamisen valtion palvelukseen.
Alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä valmistelee ohjelman ensi marraskuun loppuun mennessä. Hallituksen pöydälle suunnitelma tulee ensi tammikuussa.
Valtioneuvostolta on lisäksi tulossa periaatepäätepäätökset henkilöstöpoliittisista ja taloudellisista periaatteista. Mukana ovat kaikki keskushallinnon toiminnot ja yksiköt. Myös tukipalvelut on suunniteltu keskitettävän niihin erikoistuneille yksiköille.
Vanhasen mukaan tulevan aluekehityksen avainkysymys on, onnistuuko Suomi menestymään myös uuden informaatioteknologian käyttäjänä eikä vain tuottajana. "Viime vuosikymmenen kasvu osoitti, että vaikka tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaisi hajautettua toimintaa, alan tavaratuotanto on keskittynyttä. Palvelujen ja sisältöjen tuottaminen voisi tapahtua paljon laajemmalla pohjalla."
Entiseen rahanjakopolitiikkaan ei ole mahdollisuuksia ja alueiden ja paikkakuntien tulee erikoistua. "Niiden pitää olla luonnollisia erikoistumisaloja. Esimerkiksi Lapissa sellainen on matkailu. Muun muassa Kemijärvi opetti, että keinoja pitää muuttaa entisistä.
Syksyn aikana hallitus linjaa valtakunnalliset aluepolitiikan tavoitteet. Keinot ovat tuttuja; muun muassa osaamiskeskusohjelman ja keskustan alueiden ulkopuolisten osaamis- ja teknologiaperustan vahvistaminen sekä yliopistojen ja korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden lisääminen.
Vanhanen vaati kuntasektorille lisää tehokkuutta. "Rahat ja väki loppuu muuten. Siellä kolmannes väestä jää eläkkeelle vuoteen 2010."
Niin seminaarissa alustanut Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kuin myös valtiovarainministeriön osastopäällikkö Anne Brunila yhtyivät huoleen. Kietäväisen mielestä kunnat tarvitsisivat selvää "tuottavuushyppyä". "Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liiton työstämä maakunnan palvelurakenneselvitys on oikeansuuntainen."
Yliopistolla rahapula
Pääministeri Vanhanen kuuli aamukahvilla ennen tilaisuutta ja myöhemmin lounaalla yliopiston rehtori Lauri Lajusen murheita Oulun yliopiston rahoista. Rehtorin mukaan Oulun yliopiston tarvitsema lisämääräraha on noin viisi miljoonaa euroa.
Lajunen haluaisi rahaa muun muassa yliopistoille uutena tulleen yhteiskunnallisen palvelutehtävän suorittamiseen, jolla yliopistot lisäävät tutkimus- ja koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Se piti rahoittaa lisämäärärahoilla, mutta näin ei ole käynyt.
Pääministerin viesti oli lyhyt: menoraameissa on pysyttävä.
Lajunen esitti myös, että matematiikan koe tulisi tehdä pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Matemaatikkojen puute näkyy muun muassa siinä, että Oulun yliopistossa kasvatus- ja humanistisia tieteitä pääsee opiskelemaan hakijoista 15 prosenttia ja teknisiä tieteitä 70 prosenttia. "Tämä on myös sukupuolten tasa-arvokysymys. Nämä näkyvät myös muun maussa opintotuloksissa ja keskeytysluvuissa."
Pääministeri ei ottanut kantaa Lajusen esitykseen.