Oulun seudun kunnilla on edessään isoja ongelmia ja kustannuksia, jos rakentaminen haja-asutusalueille jatkuu nykyisen kaltaisena seuraavat 15 vuotta. Oulun seudun rakennustarkastajista kootun rakennusvalvontatyöryhmän teettämän selvityksen mukaan nykyisellä tahdilla vuonna 2020 yli 3 000 uutta omakotitaloa sijaitsee haja-asutusalueella.
Hajarakentaminen tuntuu kuntien kassassa ja kuntalaisten lompakoissa, kun alueille rakennetaan kunnallistekniikkaa, sähkö-, vesi- ja viemäriverkko ja teitä. Oma lukunsa on palveluiden järjestäminen.
Myös liikenne lisääntyy, kun ihmiset asuvat yhä kauempana työpaikoista, kouluista, päiväkodeista ja palveluista.
"Tasapuolisuuden kannalta on ongelma, kun joku asuu kaukana, koska kunnallisista palveluista maksavat kaikki yhteisesti", perustelee Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen arkkitehti Timo Jokelainen.
Omaan rauhaan uudisraivaajahengessä
Jokelainen uskoo, että osaltaan halu muuttaa haja-asutusalueelle liittyy suomalaisen uudisraivaajahenkeen, tosin hieman uudemmassa muodossa.
"Kun asuminen pimeän hiekkatien päässä konkretisoituu, kaivataan valoja ja kohta muitakin palveluita."
Monissa Oulun seudun kunnissa tonttipula lisää rakentamista haja-asutusalueille. Jokelaisen selvityksessä yllätti se, että kunnat ja kuntien päättäjät eivät näe asiaa ongelmana tai eivät uskalla siihen tarttua.
"Taustalla on käsittääkseni se, että osa Oulun seudun kunnista patoaa kasvuaan sillä, että ne eivät kaavoita riittävästi tontteja. Samalla kunnat kuitenkin ottavat kaikki tulijat avosylin vastaan."
Ristiriita tonttipolitiikassa näkyy myös kunnallisessa päätöksenteossa. Vaikka virkamiesten esitys on kielteinen, luottamusmiehet kääntävät päätöksen myönteiseksi.
Jokelainen kehottaakin kuntia muuttamaan katsontakantaansa sekä tarjoamaan riittävästi ja eri tyyppisiä asemakaavatontteja.
Oulun seudun kunnista hajarakentamisen kärjessä ovat pinta-alaltaan laajat Kiiminki ja Haukipudas.
Haukiputaan kunnanvaltuuston puheenjohtajan Irma Pellisen (vas.) mukaan kunnan päättäjissä on paljon hajarakentamisen puolustajia. Lupia myönnetään, kun hakijoina on tuttuja ja kavereita.
"Minun näkemykseni on, että näitä päätöksiä ei tarvitsisi tehdä tonttipulan takia. Meillä on runsaasti kaavoitettuja tontteja, mutta ne eivät ehkä ole niiltä alueilta, joille ihmiset haluavat."
Pellisen mukaan Haukiputaalla pyritään rajoittamaan kirkonkylän räjähdysmäistä kasvua. "Siellä eivät vedä päiväkodit eivätkä koulut, joten suuntaamista on syytä tehdä."
Vanhat kaavat
kuntien ongelma
Kiimingin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Kontio (kesk.) ei näe hajarakentamista ongelmana.
"Kiimingissä sellaista perinteistä haja-aluetta ei edes ole kovin paljon, vaan koko kunta alkaa olla yhtä taajaan asuttua aluetta."
Kontion mukaan monissa Oulun seudun kasvukunnissa ongelmana ovat vanhentuneet kaavat.
"Meilläkin näitä suunnittelutarveratkaisuja on ollut runsaasti juuri siksi, että kaavoihin merkityt rakennuspaikat ovat tulleet täyteen aikaa sitten. Olemmekin panostaneet kaavoitukseen", Kontio kertoo.
Hänen mukaansa haja-asutusalueille voi rakentaa, kunhan se perustuu kaavoihin.
"Lapset haluavat rakentaa kotitilojensa maille, eikä sitä kokonaan haluta estää", Kontio painottaa.
Limingan kunnanvaltuuston puheenjohtajan Tapio Junttilan (kesk.) mukaan rakentajille tarjotaan etusijalla kaava-alueen tontteja, joita on kunnassa runsaasti tarjolla.
"Kun rakentajalla on erityistarpeita, kuten koirien hoito, on lupa haja-asutusalueelle myönnetty", Junttila kertoo.