Itämerta rasittavat edelleen maalta hajakuormituksena tulevat ravinteet, sen sijaan teollisuudesta ja muista pistelähteistä tuleva kuormitus on viime vuosina vähentynyt. Tiedot käyvät ilmi uusimmasta, vuoteen 2000 ulottuvasta päästöselvityksestä. Se hyväksyttiin tällä viikolla Helsingissä Itämeren suojelukomission kokouksessa.
Suurin typpi- ja fosforikuormitus tulee alueilta, joille on ominaista tehokas maatalous ja tiheä asutus. Raportissa suositellaan, että Itämeren suojelukomissio suuntaa vähennystoimensa koko Itämeren valuma-alueelle ja erityisesti maatalouden päästöjen alentamiseen.
Varsinkin suurten jokien valuma-alueet ovat raportin mukaan Itämerta rehevöittävien ravinteiden alkulähteitä. Raportissa mainitaan Venäjän Neva, Puolan Vistula, Saksan Oder, Liettuan Nemunas ja Latvian Daugava eli Väinäjoki.
Maatalouden vesistöä säästävien toimien ongelmana on se, että vesiensuojelutoimien tulokset näkyvät hitaasti vesien tilassa.