Arviolta neljännesmiljoonan suomalaiskiinteistön jätevesijärjestelmä joudutaan uusimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vanhat sakokaivot eivät täytä ensi vuoden vaihteessa voimaan astuvan haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia.
"Haja-asutusalueilla on edessä mittava ruljanssi. Maakunnassa joudutaan tekemään paljon työtä, ja se tulee olemaan rahallisesti isoa asia kiinteistöjen omistajille", toteaa tarkastaja Sakari Kalliokoski Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Kalliokoski sanoo haja-asutusalueiden jätevesiasioiden olevan huonolla tolalla siellä, missä kiinteistöt eivät kuulu viemäriverkoston piiriin. Vasta viimeisen parin vuosikymmenen aikana uusien kiinteistöjen rakentajia on vaadittu tekemään kunnolliset jätevesijärjestelmät.
Kaikki sellaiset vanhat kiinteistöt, joissa on yksi tai kaksi sakokaivoa ja mistä vesi lasketaan joko kivipesään tai suoraan ojaan, joutuvat muuttamaan systeemiään.
Vähimmäisvaatimus on kolme kaivoa, joiden jatkeena on imetys- tai suodatinkenttä tai pienpuhdistamo.
Tämäkään ei riitä pohjavesialueella. Sievin vs. ympäristönsuojelusihteeri Reijo Peltokorpi sanoo pohjavesialueella vaadittavan umpisäiliötä tai kiinteistön liittämistä viemäriverkostoon.
Tiukentuneiden vaatimusten taustalla on havainto, ettei vesien tila ole kohentunut vuosien 1990 ja 2000 välisenä aikana. Viemäriverkostoon kuulumattoman kiinteistön jätevesien aiheuttama ongelma on fosforikuormitus. Se on 1,5 -kertainen jätevesilaitoksen piiriin kuuluvaan kiinteistöön verrattuna.
Arvokas paukku kiinteistön omistajalle
Sakari Kalliokoski tunnustaa, että tehokasta, edullista ja yksinkertaista systeemiä ei ole. Kaikissa tapauksissa kustannukset kohoavat tuhansiin euroihin; alimmillaan 3 000-4 000 euroon.
"Se on arvokas paukku kiinteistöille ja tulee olemaan suuri ongelma", hän otaksuu.
Jotta asetus tulee täytettyä, pelkkä kertainvestointi ei riitä. Kalliokoski muistuttaa, että imeytyskentät eivät ole ikuisia. Ne joudutaan kaivamaan ylös ja niihin on vaihdettava suodatusmateriaalit noin kymmenen vuoden välein. Samoin pienpuhdistamot vaativat huoltoa.
Kalliokoski ei osaa sanoa, kuinka paljon Pohjois-Pohjanmaalla on kiinteistöjä, jotka asetus velvoittaa muutoksiin.
Ympäristöasianpäällikkö Heikki Nikkarikoski Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta sanoo yksin Kalajokilaakson 50 000 asukkaasta peräti 22 000 asuvan viemäriverkoston ulkopuolella.
Kalajokilaaksossa on vireillä pitkin jokivartta kulkevan siirtoviemärin rakentaminen ja uusi suurpuhdistamo Kalajoelle.
Tämä tuonee suuren määrän haja-asutusalueen kiinteistöjä viemäriverkkoon.
Puhdistus mitoitetaan talon mukaan
"Ei muuta kuin kaikille tällainen", kehuskelee maanviljelijä Seppo Nivala Sievin Rieskaniemessä sijaitsevan uudistalonsa pihalla jätevesien käsittelysysteemiä. Jätevedet johdetaan kolmen kaivon kautta sepelisuodatinkenttään.
Nyt valmistunut kenttä on jo kolmas Seppo Nivalan rakentama nykyajan vaatimukset täyttäväjätevesi järjestelmä.
Tällä kertaa uudistalon paikalla aikaisemmin sijainneen vanhan kotitalon kahta jätekaivoa voitiin käyttää hyväksi . Niitä laajennettiin ja ne saivat rinnalleen yhden uuden kaivon.
Vesi johdetaan 28 neliön suuruiseen sepelikenttään, mistä on putki läheiseen ojaan.
"Kyllä se toimii, jos sepeliä laitetaan riittävästi. Yksikään ei ole vielä mennyt tukkoon", Nivala vakuuttaa edellisistä vastaavista jätevesisysteemeistä saamiinsa kokemuksiin viitaten.
Vaikka Nivalan talouteen kuuluu neljä henkilöä, jätevesien käsittely on rakennettu yli yhdeksälle henkilölle.
Ympäristönsuojelusihteeri Reijo Peltokorpi sanoo jätevesijärjestelmä nyt huoneistopinta-alan mukaan ja siksi suurissa taloissa, joissa on vähän asukkaita, saatetaan tehdä ylimitoitettu järjestelmä senhenkiseen tarpeeseen nähden.