Nykytekniikka tarjoaa useita keinoja jäteveden eloperäisen aineksen ja typen tehokkaaseen poistamiseen, kunhan laitteet ylläpidetään ja huolletaan oikein. Myös fosforin poistoon on lupaavia menetelmiä, joita kannattaa kehittää edelleen, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen johtamasta ja juuri valmistuneesta Ravinnesampo-hankkeesta.
Ravinnesammossa tutkittiin ja kehitettiin menetelmiä haja-asutuksen asumisjätevesien sekä karjatilojen maitohuoneiden pesuvesien aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Samalla selvitettiin, millaisilla menetelmillä saavutetaan haja-asutusalueita koskevan jätevesiasetuksen vaatimukset.
Ravinnesammon tutkijat seurasivat yli 60 puhdistamon toimintaa kotitalouksissa ja maitotiloilla noin vuoden ajan. Seurannassa oli esimerkiksi iiläis-kempeleläisen Green Rockin, iiläisen Propipen sekä muun muassa Raahessa toimivan Nordkalkin menetelmiä.
Puhdistamoista neljännes käsitteli maitohuoneiden jätevesiä ja loput asumisjätevesiä. Puhdistamotyyppejä oli yli 20 ja laitetoimittajia 16. Menetelmät vaihtelivat maapuhdistamoista biosuodattimiin ja panospuhdistamoihin. Puhdistamot olivat tekniikaltaan pääosin uusia.
Ei paremmuus-
järjestystä
Tutkimuksen mukaan asumisjätevesien käsittelyssä keskimääräinen orgaanisen kuormituksen vähenemä oli yli 90 prosenttia, mikä on asetuksen perusvaatimus. Myös typenpoisto oli yleensä asetuksen vaatimuksiin nähden riittävä eli yli 40 prosenttia.
Asetuksen mukaisen fosforinpoistovaatimuksen eli 85 prosentin tasolle ylsi puhdistamoista osa. Lähes kaikilla puhdistamoilla on edellytykset vähentää myös fosforia asetuksen mukaisesti, kunhan niitä käytetään ja huolletaan oikein.
Selvityksessä ei laitettu eri puhdistamoita paremmuusjärjestykseen. "Tämä ei olisi ollut järkevää, koska laitteet ja menetelmät eivät toimi joka paikassa samalla tavalla", kertoo yli-insinööri Erkki Santala Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksessa ei selvitetty myöskään puhdistamoiden hankintahintoja eikä rakennus-, asennus- tai käyttökustannuksia, koska ne vaihtelevat käyttökohteesta, paikasta ja puhdistusmenetelmästä riippuen.
Ravinnesampoa rahoittivat Tekes, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Tampereen teknillinen yliopisto sekä mukana olleet yritykset.