Tietoverkossa liikkeellä olevien haittaohjelmien määrä on lisääntynyt merkittävästi samalla, kun internetin käyttö on yleistynyt.
Panda Softwaren viruslaboratorion PandaLabsin mukaan uusien haittaohjelmien määrä on kasvanut yli 25 000 prosenttia viimeisen seitsemän vuoden aikana.
Tietoturvayhtiö F-Securen mukaan erillisten tunnettujen haittaohjelmaperheiden lukumäärä ylitti vuodenvaihteessa 300 000, ja satoja uusia havaitaan joka päivä.
Haittaohjelmia tulee lisää suuremmalla tahdilla kuin koskaan 90-luvun alusta lukien, sanoo F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.
"Olisi kiva, jos tilanne olisi menossa parempaan päin, mutta ei se kyllä ole", Hyppönen huokaisee.
Hän pitää verkkorikollisuutta koko it-sektorin nopeimmin kasvavana alueena.
Haittaohjelmien toimintatavat ovat muuttuneet. Viitisen vuotta sitten virusepidemiat levisivät muutamassa tunnissa halki maailman ja miljoonia tietokoneita saastui yhden päivän aikana. Räjähdysmäisiä epidemioita myös uutisoitiin näkyvästi.
"Tällaiset tapahtumat ovat käytännössä loppuneet. Siitä seuraa, että normaali tietokoneen käyttäjä mieltää virusongelmien olevan ohitse, vaikka todellisuudessa ongelma on pahentunut", Hyppönen huomauttaa.
Osa haittaohjelmista kohdistetaan suoraan tiettyyn yritykseen tai organisaatioon, esimerkiksi teollisuusvakoilutapauksissa.
Haittakoodinnyplääjillä
raha usein kiikarissa
Takavuosina maailmanlaajuisia virusepidemioita luoneet bittinikkarit halusivat lähinnä huomiota ja tunnustusta taidoilleen. Nykyisin haittaohjelmien kirjoittajat toimivat aiempaa ammattimaisemmin, ja he tavoittelevat usein rahallista hyötyä.
"Ammattirikolliset eivät kaipaa julkisuutta", Mikko Hyppönen toteaa.
Haittaohjelman avulla tehdyn rahan anastamisen takana on lähes poikkeuksetta järjestäytynyt rikollisuus. Internet-rikollisuus on Hyppösen mukaan pitkälle erikoistunutta ja laajasti verkostoitunutta.
"Jotkut ryhmät kirjoittelevat viruksia ja myyvät niitä muille ryhmille, jotka levittävät niitä ja keräävät pankkitunnuksia. Pankkitunnukset myydään sitten kolmannelle ryhmälle, joka muuttaa ne käteiseksi", hän kuvailee.
Myös nykyään osan hyökkäyksistä tekevät harrastajat ilman selkeää motiivia tai hyötymistarkoitusta.
Internet-rikolliset voivat yrittää hankkia käsiinsä esimerkiksi verkkopankkien käyttäjätunnuksia ja salasanoja pankkitroijalaisilla. Luottokorttinumeroja rikolliset pyrkivät keräämään läpikäymällä saastuttamiensa tietokoneiden tiedostoja ja etsimällä niistä sopivannäköisiä numerosarjoja.
Näppäilyntallennin-haittaohjelmat tallentavat näppäimistön painallukset ja pyrkiv ät siten keräämään luottokorttinumeroita, verkkopankkitunnuksia tai esimerkiksi PayPal-internetmaksujärjestelmän tunnuksia. Rikolliset pystyvät helposti muuttamaan tällaiset tiedot rahaksi.
"Perinteisempää hyökkäystekniikkaa on esimerkiksi saastuneiden koneiden verkottaminen ja käyttäminen roskapostin lähettämiseen. Silläkin tienataan verkossa aikamoisia summia. Myös phishing-sähköpostien lähettäminen pankkitunnusten urkkimiseksi tapahtuu sivullisten ihmisten saastuneista koneista", Hyppönen sanoo.
Tietoa virustorjunnasta ja linkkejä esimerkiksi virustenpoistotyökaluihin löytyy www.virustorjunta.net-portaalista.