Tietoturvaloukkaukset tulevat koko ajan lähemmäksi itse tietokoneiden käyttäjiä. Haittaohjelmien tekijät ovat muuttaneet tyyliään sitten 2000-luvun alun verkkomatojen, ja kaappaavat nyt haltuunsa suuria määriä tietokoneita.
"Etäohjausohjelmistojen avulla varastetaan ihmisten luottokorttitietoja, sähköpostitilejä ja jopa sijoitustilejä. Käytännössä voi sanoa, että uhka on siirtynyt koko ajan lähemmäksi kuluttajan lompakkoa. Tämä tulee varmasti olemaan trendi myös parin tulevan vuoden ajan", sanoo Viestintäviraston Cert-fi -yksikön päällikkö Erka Koivunen.
Raahelaislähtöisen Koivusen, 32, johtama kymmenen hengen yksikkö on Viestintävirastossa toimiva kansallinen tietoturvaviranomainen.
Cert-fi seuraa herkeämättä kansallista ja kansainvälistä tietoturvallisuutta vaarantavia uhkia ja ilmiöitä ja pyrkii auttamaan yrityksien, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden ennaltaehkäisevää tietoturvallisuustyötä.
Cert-fi ei ole sen enempää virustorjuntayhtiö kuin esitutkintaviranomainenkaan. Erka Koivusen mukaan yksikkö vastaa siitä, että Suomessa havaitut tietoturvaloukkaukset löytävät käsittelijänsä.
"Haluamme tietoomme kaiken mitä täällä tapahtuu, mutta emme tee esimerkiksi yritysten riskienhallintapäätöksiä. Esimerkiksi Ukrainan valtiollinen Cert toimii virustorjuntayksikkönä, mutta Suomessa emme ole siihen lähteneet, koska emme ole siinä maailman parhaita."
Kriminaalipuoli vaihtaa estoitta tietoja
Viime vuoden aikana lähes 200 000 suomalaista IP-osoitetta joutui tietoturvaloukkauksen kohteeksi. Kyse ei ole yhtä suuresta määrästä tietokoneita, mutta arviolta yli 100 000:sta kuitenkin.
Cert-fi analysoi ja jakaa saamaansa tietoa eteenpäin. Erka Koivusen mukaan tietoturvaloukkauksia tekevä vastapuoli, kriminaalipuoli, on toiminut samalla tavalla jo pitkään.
"Rikollisella puolella jaetaan aivan estottomasti työkaluja ja osaamista sekä tietoa loukkausten uhreista. Meillä on viranomaisena velvoite noudattaa puolustautumisessakin lakia. Se on oikein, koska muuten homma menisi aivan villin lännen touhuksi, mutta toisaalta näin toimittaessa lait myös jossain määrin suojelevat rikollisia."
Ennen Viestintävirastoon siirtymistään Erka Koivunen työskenteli Radiolinjan ja sittemmin Elisan tietoturvallisuuspäällikkönä ja oli siinä roolissa usein Viestintäviraston asiakkaana. Hyppy suuresta teleyrityksestä ja ripeäliikkeisestä yritysmaailmasta valtion virkaan ei ollut suuri, koska työ on edelleen hyvin pitkälle samaa tietoturvaloukkausten käsittelyä.
"Päällimmäisenä erona on ollut totutteleminen virka-aikaan. Muuten tämä on samaa nuorekasta ja nörttihenkistä hommaa, jota nyt vain tehdään virkavastuulla", hän toteaa.
Harrastus
muuttui työksi
Tietoturvallisuus oli Erka Koivuselle pitkään enemmän harrastus kuin työ. Nyt hän sanoo olevansa siinä jo niin sisällä, ettei jaksa enää tietoturvallisuutta harrastaa.
Alan töihin hän myöntää ajautuneensa. Hän aloitti lukion jälkeen opinnot Teknillisen korkeakoulun sähköosastolla, mutta valitsi osastosta huolimatta opintoihin mielenkiintoisia tietotekniikan kursseja.
Ollessaan armeijassa vuonna 2000 Koivunen huomasi yllätyksekseen suorittaneensa tietoturvallisuuden pääaineen opinnot. "Ala on ollut alusta alkaen hirveän mielenkiintoista. Tämä on se ura, jonka olen itselleni parhaimmaksi havainnut."
Erka Koivunen pitää perjantaina 16.3. kaksi avointa luentoa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen tekniikan ja talouden yksikön auditoriossa. Kello 12.30 aiheena on "Cert-fi - tietoturvaloukkauksia vastaan", ja kello 14.30 otsikkona on "Tietoturvallisuuden johtaminen - tehoa, säästöjä... ja kaupan päälle turvallisuutta".