Hai­tis­ta tuli USA:n kä­den­vään­tö

Yhdysvallat ei ole ensimmäistä kertaa naapurissaan Haitissa. Amerikkalaisten mittava osuus maanjäristyksen uhrien auttamisessa ja järjestyksen pidossa on herättänyt niin kärjekästä arvostelua, että puolustajatkin ovat liikkeellä.

Presidentti Barack Obama vakuutti amerikkalaisten yrittävän auttaa muttei miehittää. Pieni poika kadulla kahden amerikkalaissotilaan välissä.
Presidentti Barack Obama vakuutti amerikkalaisten yrittävän auttaa muttei miehittää. Pieni poika kadulla kahden amerikkalaissotilaan välissä.
Kuva: SHAWN THEW

Yhdysvallat ei ole ensimmäistä kertaa naapurissaan Haitissa. Amerikkalaisten mittava osuus maanjäristyksen uhrien auttamisessa ja järjestyksen pidossa on herättänyt niin kärjekästä arvostelua, että puolustajatkin ovat liikkeellä.

Haitin entisessä isäntämaassa Ranskassa presidentti Nicolas Sarkozy ja ulkoministeri BernardKouchner päätyivät puhumaan Yhdysvaltain puolesta.

Venezuelan presidentti Hugo Chávez on äänekkäimpänä syyttänyt amerikkalaisia imperialismista ja Haitin miehittämisestä maanjäristyksen varjolla.

Presidentti Barack Obama vastasi keskiviikkona, että Yhdysvallat ei voi unohtaa Haitin hätää ja että maata yritetään auttaa, ei kaapata sitä.

Obama on joutunut hampaisiin Haitin vuoksi myös kotimaassa. Äärioikeisto kysyy, riittävätkö voimavarat luvattuun massiiviseen apuun, kun vastuulla ovat myös Afganistanin ja Irakin ongelmat.



Ei vielä
ennätyssumma


Kymmenet maat, lukemattomat yksityiset avustusjärjestöt ja Haitissa jo ennen maanjäristystä ollut YK osallistuvat urakkaan. Amerikkalaisten osuus on siinä joukossa iso.

Yhdysvallat on luvannut Haitiin tähän mennessä 130 miljoonaa dollaria. Se ei ole vielä ennätyssumma. Yli 200 000 uhria vaatineen Aasian tsunamin jälkeen lupaus oli 350 miljoonaa.

Amerikkalaisten sotilaiden määrä Haitissa ja merialueilla on noussut runsaassa viikossa 12 000:een ja lisää on menossa.

Varsinkin toiminta pääkaupungin lentokentän ruuhkaisella kiitoradalla on ärsyttänyt avustusjärjestöjä ja muita maita.



"Suosivat
omiaan"


Kaksi esimerkkiä: amerikkalaiset päästivät Ranskasta apua tuoneen koneen kentälle vasta vuorokauden odottelun jälkeen. Toiseksi, he yrittivät mahduttaa isoon evakuointikoneeseen pelkästään amerikkalaisia ja vasta riidan jälkeen mukaan pääsi muunmaalaisia.

Ranskassa kehkeytyi sisäpoliittinen kiista. Yhteistyöministeri Alain Joyandet syytti amerikkalaisia omien sotilas- ja avustuslentojensa suosimisesta ja äityi puhumaan Haitin "miehittämisestä" auttamisen sijasta.

Siihen puuttui ulkoministeri Bernard Kouchner, jolla itsellään on kokemusta kansainvälisestä avustustyöstä.

"Nyt ei pidä puhua muutamasta väärinkäsityksestä, jotka eivät ole mielenkiintoisia tähän koko yritykseen, sen saavutuksiin ja tuloksiin verrattuna", ulkoministeri sanaili.

Presidentti Sarkozy oli ulkoministerin kannalla. Hän kiitti Yhdysvaltojen keskeistä roolia Haitin auttamisessa.



Kymmeniä
aluksia


Venezuelan Chávezin vastapainoksi Kuuba ei ole suhtautunut kielteisesti Yhdysvaltain Haiti-apuun.

Maanjäristyksessä pahasti kärsineen maailmanjärjestön YK:n edustaja Elisabeth Byrs ylisti alkuviikosta amerikkalaisia kuljetusten käynnistämisestä.

YK on hänen mukaansa vastuussa avustusten koordinoinnista ja amerikkalaiset joukot kuljetusten sujumisesta.

Myös Haitin presidentti René Préval on kiittänyt Yhdysvaltain joukkoja.

Sotilaiden lisäksi Yhdysvallat on lähettänyt Haitiin lähes 300 lääkintähenkilöstöön kuuluvaa ja kymmeniä tonneja ruokaa, vettä ja tarvikkeita.

Töissä on ainakin 18 merivoimien tai rannikkovartioston alusta, lentotukialus, sairaalalaiva, raivausalus, seitsemän rahtikonetta ja 49 helikopteria.

Ilmoita asiavirheestä