Maailma näyttää reagoivan Haitin maanjäristykseen niin kuin pitääkin eli nopeasti. Rutiköyhä valtio tarvitsee paljon ja pitkään apua.
Köyhyys, voodoo, aids ja diktatuuri. Nämä asiat tulevat useimmille mieleen läntisen pallonpuoliskon köyhimmästä valtiosta Haitista. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Suomen aikaa aivan Haitin pääkaupungin lähellä iskenyt maanjäristys tuo suomalaisiinkin olohuoneisiin kuvia siitä, miltä inhimillinen murhenäytelmä näyttää pahimmillaan valtiossa, joka oli jo ennestään ankeaakin ankeampi.
Erittäin voimakkaan maanjäristyksen jälkitilassa olennaisinta ei ole, kuinka paljon kuolonuhreja katastrofi vaati. Heidän määränsä on joka tapauksessa valtava. Tärkeintä on saada nopeasti ja koordinoidusti liikkeelle avustushenkilökuntaa sekä materiaali- ja raha-apua.
Haitin kokemien tuhojen laajuutta voi aavistella maanjäristyksen yksityiskohdista. Järistys oli käyttöön tulossa olevan uuden asteikon mukaan voimaltaan 7,2 magnitudia eli erittäin voimakas. Se tapahtui ei kovinkaan syvällä maanpinnasta vain muutaman kilometrin päässä kahden miljoonan asukkaan pääkaupungista Port au-Princestä noin klo 17 paikallista aikaa. Haitilainen rakennuskanta on enimmäkseen huteria hökkeleitä, ja asukastiheys on maailman huippua. Uhrimäärältään todella suurelle katastrofille on valitettavasti olemassa kaikki edellytykset.
Ilman järistystäkin Haiti on hallintorakenteiltaan ja infrastruktuuriltaan niin hauras yhteiskunta, ettei sillä ole mitään mahdollisuuksia selviytyä pelastus- saati jälleenrakennustöistä omin voimin. Ensimmäiset reaktiot pitkin maailmaa olivatkin rohkaisevia: pelastushenkilöstöä ja -kalustoa sekä apua saatiin hyvin liikkeelle. Vasta lähipäivät kertovat kuitenkin, kuinka paljon apua Haiti lopulta tarvitsee ja kuinka avokätiseksi muu maailma heltyy.
Nopeasta reagoinnista on lupa päätellä, että viisi vuotta sitten Aasiassa iskenyt tsunami antoi maailmalle hyvän opetuksen. Luvattoman monet valtiot lähtivät tuolloin liikkeelle liian myöhään ja liian vähin avustusresurssein. Kun ei tullut virallisia tietoja, ei osattu tai haluttu luottaa epäviralliseen, mutta oikeansuuntaiseksi osoittautuneeseen tietoon.
Esimerkiksi Ruotsi ja Yhdysvallat sortuivat alireagointiin, ja Suomen kohdalla etenkin viranomaistiedotus ontui tuttuun tapaan. Nyt on taidettu jo oppia, että kun katastrofista ei saada tietoja, se tarkoittaa kutakuinkin automaattisesti todella suuria tuhoja. Presidentti Barack Obama pani avustusoperaation liikkeelle silmiinpistävällä tehokkuudella.
Haitin avustamisen vetovastuu kuuluu Yhdistyneille kansakunnille ja Yhdysvalloille. Vuosikymmeniä julman diktatuurin kynsissä aiemmin eläneen Haitin hallinto on ollut vuodesta 2004 ensin kansainvälisten joukkojen ja sitten YK:n tukioperaation varassa. Yhdysvallat lähetti syyskuussa 1994 joukkojaan Haitiin turvaamaan demokraattisissa vaaleissa presidentiksi valitun Jean-Bertrand Aristiden valtaannousua sotilasdiktatuurin luovuttua vallasta. Muun muassa vaalivilpistä syytetty Aristide syrjäytettiin 2004. Yhdysvaltain avainroolia korostaa sekin, että tuolloinen presidentti Bill Clinton on YK:n Haitin-erityislähettiläs.
Suomi reagoi avuntarpeeseen kiitettävän nopeasti ja ainakin ensi hätään riittävästi myöntämällä 1,25 miljoonaa euroa humanitaarista apua. Tuolla rahalla Kirkon ulkomaanapu lähettää paikalle avustustyöntekijöitä ja SPR kenttäsairaalan. Lisäapua todennäköisesti tarvitaan, ja sitä on pystyttävä antamaan.