Helsingin Linnanmäellä olevaan Sea Life -merimaailmaan odotetaan tänä vuonna kaikkiaan 280 000 kävijää. Meriakvaariossa kävi viime vuonna jo 185 000 vierasta, ja tämä vuosi on alkanut hyvin. Itse huvipuisto on talvikautena kiinni, mutta merimaailma auki.
Eksoottisten -ja valtamerikalojen, kuten haiden, rauskujen, mureenoiden ja muiden meren elävien ruokailua ja liikkumista ovat käyneet katsomassa etenkin turistit ja koululaisryhmät, mutta myös perheet, yksityiset kävijät ja akvaarioharrastajat. Viikonloppuisin kävijöitä on ollut tuhat päivässä, arki-iltapäivisin vähemmän.
"Etenkin haiden, mutta myös rauskujen ja mureenoiden syöttäminen kiinnostaa", kertoi Sea Lifen markkinointipäällikkö Vilma Nylynd. Petokalat syövät säännöllisesti ja riittävästi, jolloin ne pysyvät sovussa samassa altaassa muiden kalojen kanssa. Ruoka-ajat ovat kello 12.30 ja 14.30.
Hait ahmivat
Hait iskevät myös akvaariossa saaliiseen. Ruoka-ajan lähestyessä ja haistaessaan kalanpalan esimerkiksi leopardihait alkavat uida kiivaasti, kääntyilevät nopeasti saaliin perään ja tarttuvat siihen terävillä hampaillaan. Rauskut saalistavat luonnossa vaanimalla. Akvaariossa ne tulevat pintaan odottamaan ruokaa.
Mureenat elävät meriakvaariossa omissa pikkuluolissaan, josta ne tähystelevät ja iskevät tarjottuun palaan. Luonnontilassa mureenat pysyttelevät päivät tiiviisti onkaloissaan ja saalistavat öisin.
Sea Lifessa isoille petokaloille syötetään kalmareita (mustekaloja), koljaa ja turskaa palasina. Ruoka tulee pakasteina mm. Norjasta, Britanniasta ja Islannista. Palan painikkeeksi ne saavat vielä vitamiineja. Esimerkiksi leopardihai haukkaa kerralla jopa päänsä kokoisia palasia. Ruoka ahmitaan nopeasti. Hainpoikasille tarjotaan katkarapuja ja krilliä ja pienikokoisille haille äyriäisplanktonia.
Suurimmat Bill ja Ben
Meriakvaarion suurimmat hait Bill ja Ben ovat naaras ja uros. Ne ovat viiksihaita ja elävät valtamerialtaassa mustaevähaitten ja muiden valtamerikalojen kanssa. Bill ja Ben ovat reilun metrin mittaisia ja niillä on painoa yli 25 kiloa. Luonnontilassa nämä hait kasvavat jopa nelimetrisiksi, akvaariossa kahteen. Mustaevähailla on pituutta vähemmän.
"Valtamerialtaaseen ruoka yleensä heitetään. Mustaevähait sieppaavat ne ennen pohjaa, mutta viiksihait - vaikka syövät yleensä pohjalta - ottaisivat syötin jopa kädestä. Vitamiinit niille tarjotaan kerran viikossa suoraan suuhun", kertoi vanhempi akvaristi Jouni Jaakkola.
Leopardihait ja epolettihait ovat alle puolimetrisiä ja vartaloltaan sutjakampia. Leopardihai elää omassa altaassaan ja epolettihai mureenoiden ja siipisimppujen kanssa, pistepunahait taas yhdessä rauskujen, turskien ja simppujen kanssa. Pohjaa tässä altaassa pitää puhtaana suurikokoinen hummeri.
"Kullekin epolettihaille syötetään kerrallaan kaksi kalanpalaa. Ne tulevat jopa vedenpinnan yläpuolelle nuuhkimaan ruokaa kuin koirat", kertoi Jaakkola.
Pienikokoisimmat bambuhait ja Australian sarvihait ovat magrovevesialtaissa vesikasvien suojassa. Hainpoikaset ja pikkurauskut varttuvat pilarinmallisissa akvaarioputkissa - samoissa maisemissa, joihin ruskuaispussistaan kuoriutuvat.