Yhä useampi suomalainen joutuu nykyään häirikön uhriksi. Rikosuhripäivystyksen mukaan häiriköinnistä kärsivät sadat ihmiset. Viime vuonna Rikosuhripäivystyksessä otettiin vastaan noin 700 soittoa häiriköinnin kohteilta. Määrä kasvoi sadalla puhelulla vuoteen 2002 verrattuna.
Muualla maailmassa tilanne on jo vakavampi. Yhdysvaltain oikeustutkimuslaitos arvioi, että liki neljännes naisista ja noin kymmenesosa miehistä joutuu elämänsä aikana häirikön silmätikuksi.
Häiriköt eivät yleensä äidy väkivaltaisiksi, mutta piinaavat uhrejaan mielenterveyttä koettelevin konstein. Muun muassa jatkuva puhelimella soittaminen, yletön tekstiviestittely, uhrin seuraaminen ja hänen liikkeidensä tarkkailu kuuluvat häiriköiden arsenaaliin.
"Kyseessä on selkeästi kasvava uhriryhmä. Häiriköiden kohteiksi joutuneita tipahtelee jatkuvasti meille enemmän ja enemmän", aluevastaava Tiina Rantanen Rikosuhripäivystyksen Länsi-Suomen aluetoimistosta summaa.
Puhelinhäiriköinti yleisintä
Tutkimusten mukaan 80 prosenttia ahdistelijoista on miehiä. Uhrit puolestaan ovat pääasiassa naisia. Häirikkö on yleensä entinen kumppani, joka on aiemmin saattanut käyttäytyä väkivaltaisesti. Häiriköinti astuukin kuvioihin varsin usein eron yhteydessä.
"Uhri saattaa esimerkiksi iltamyöhällä lähteä töistä ja törmätä auton vieressä odottavaan entiseen kumppaniin", Tiina Rantanen kuvailee.
Häiriköinnin muotoja on lukuisia, ja vainoajat tapaavat käyttää monia kyttäyskeinoja samanaikaisesti. Puhelimella soittaminen on häiriköintitavoista yleisin.
Suosittuja taktiikoita ovat myös uhrin lähellä pysyttely ja kontaktin otto uhriin jonkin kolmannen ihmisen välityksellä.
Lisäksi häiriköt ottavat selville kohteensa henkilötiedot, seisoskelevat tämän kodin ulkopuolella ja lähettelevät kukkia tai muita lahjoja sekä kirjeitä.
Häiriköintitapaukset jaetaan kestonsa puolesta karkeasti kahtia. Puolet vainoajista pommittaa uhria intensiivisesti muutaman päivän ajan.
Tällaisissa tapauksissa uhri ja väijyjä eivät yleensä tunne toisiaan. Toinen puoli vainontasuhteista kestää pidempään kuin kaksi viikkoa, jopa vuosia.
Uhrit voivat pahoin
Häiriköiden uhrit ovat hyvin ahdistuneita. Yli 70 prosenttia ahdistuu, lähes puolet masentuu ja kolmasosa kärsii paniikkikohtauksista. Lisäksi esiintyy univaikeuksia, itsetunnon heikkenemistä. Ohessa kulkevat myös jatkuva varuillaan olo ja pelko.
"Uhrit ovat voimattomia ja heistä tuntuu, etteivät he hallitse enää elämäänsä. Moni joutuukin salaamaan puhelinnumeronsa ja muuttamaan jopa eri paikkakunnalle", Rantanen kertoo.
Juridinen keino häiriköinnin lopettamiseksi on hankkia kyttääjälle lähestymiskielto. Kieltoa voi hakea joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta.
Suomessa määrätään vuosittain 1 200-1 300 lähestymiskieltoa. Kiellon saaneista 96 prosenttia on miehiä. Kieltoa rikotaan 800 kertaa vuodessa. Lähestymiskiellon rikkomisesta seuraa sakkoa tai enimmillään vuosi vankeutta.
Asiantuntijoiden mukaan lähestymiskiellon avulla ei saada kaikkea häiriköintiä loppumaan.
"Kieltoa varten tarvitaan näyttöä, jolloin tulee pohdittavaksi, missä kohtaa häiriköinti luisuu rikoksen puolelle", Rantanen puntaroi oikeudellisen häirikkösuojan ongelmia.