Pohjois-Korean ydinräjäytys lisää jännitteitä Aasian koillisosassa. Kansainvälisen yhteisön ongelma on, mitä sisältä päin mätänevälle häirikkövaltiolle voi tehdä.
Sotilaallisen mahtipontisesti esiintynyt pohjoiskorealainen uutistenlukija vahvisti tiistaina tiedon, joka naapurivaltioissa oli pystytty päättelemään jo seismisten mittausten perusteella: Pohjois-Korea teki historiansa kolmannen ydinkokeen. Maan virallisen tulkinnan mukaan koe auttaa armeijaa ja kansaa rakentamaan Pohjois-Koreasta taloudellisesti vahvan valtion sekä lujittaa rauhaa ja vakautta Korean niemimaalla ja lähialueella.
Esitetyt tavoitteet ovat yleviä ja suotavia, mutta kokeen seurauksista esitetty tulkinta täysin epäuskottava. Ydinkokeeseen tuhlatuilla henkisillä ja taloudellisilla voimavaroilla olisi Pohjois-Koreassa tähdellisempääkin käyttöä. Sukudynastiaksi muuttuneella taantuvalla maalla on ollut viime vuosina ylivoimaisia vaikeuksia jopa ruokkia kansalaisiaan.
Pohjois-Korean sisällä ydinkoe saattaa hetkeksi nostattaa isänmaallisia tunteita ja vahvistaa maan johtajan Kim Jong-unin asemaa. Korean niemimaalla ja lähiympäristössä eivät kuitenkaan lisäänny rauha ja vakaus vaan jännitteet.
Pohjois-Korea ilmoitti, että ydinlataus oli aiempia pienikokoisempi mutta tehokkaampi. Sen tavoite voi nyt olla rakentaa ballistisia ydinohjuksia. Asiantuntijoiden mukaan se ei voi toteutua vielä lähivuosina, mutta kyseessä on silti tulevaisuudenkuva, jollaiseen joudutaan Etelä-Korean ohella varautumaan myös esimerkiksi Japanissa.
Kumpikin lähimaa on tähän asti ollut Yhdysvaltojen suojeluksessa, mutta niiden paineet myös omaan varustautumiseen, jopa oman ydinaseen hankintaan, kasvavat koko ajan. Pitemmälle tulevaisuuteen mentäessä vahvistuu myös se vielä teoreettinen mahdollisuus, että Pohjois-Korean ydinohjukset kantaisivat Yhdysvaltoihin asti.
Tosin on epätodennäköistä, että Yhdysvallat antaa aggressiivisesti ulkomaailmaan suhtautuvan valtion mennä hankkeissaan niin pitkälle. Sotilaallinen isku nähtäisiin jo aikaisemmin.
Tiistain ydinkokeen jälkeen presidentti Barack Obama vaatii kansainväliseltä yhteisöltä nopeita ja uskottavia toimia. Merkillepantavaa oli se, että Pohjois-Korean perinteinen liittolainen Kiina paheksui selväsanaisesti ydinkoetta. Jo viime kuussa Kiina oli mukana hyväksymässä aiempaa tiukempia pakotteita suojattiaan vastaan.
Pohjois-Korean vähistä kumppanivaltioista keskeiseksi näyttää nyt nousseen Iran, joka pystyy jakamaan sen kanssa tietoja ja kokemuksia ydin- ja aseohjelmista.
Kansainvälisen yhteisön ongelma on sama kuin jo vuosien ajan: mitä tehdä diktatuurivaltiolle, jonka johto ja pieni eliitti haluavat taloudellisista ja inhimillisistä kustannuksista välittämättä säilyttää valtansa. Ja vaikka Pohjois-Korean yhteiskuntamalli on lähes kaikilla mittapuilla epäonnistunut, harva naapurikaan toivoo maan romahdusta. Se aiheuttaisi todennäköisesti hallitsemattoman tilanteen tulenaralla niemimaalla.
Valtiokummajaista olisi siksi helpointa sietää, jos se vain ei aiheuttaisi uhkaa ulkomaailmalle. Nyt uhka on taas askelta vakavampi.