Valtioneuvosto päättää tänään metsästysasetuksen muuttamisesta, joka siirtäisi suurpetojen poikkeuskaatolupien myöntämisen maa- ja metsätalousministeriöstä riistanhoitopiireille.
Poikkeuslupia voidaan myöntää sellaisten suurpetojen kaatoon, jotka aiheuttavat erityisen merkittäviä vahinkoja tai uhkaavat kansalaisten turvallisuutta. Ministeriö kuitenkin edelleen asettaa suurimmat sallitut saalismäärät.
Lapin riistanhoitopiirin riistapäällikkö Teuvo Eskola pitää periaatteessa hyvänä, kun organisaation tehtäviä lisätään. Hänen mielestään päättäjien pitäisi samanaikaisesti tarkastella myös sitä, onko riistanhoitopiireissä riittävästi työntekijöitä hoitamaan kasvavaa työmäärää.
"Piirin tehtävistä tämä tulee olemaan vaikein, monisäikeisin ja myös vastuullisin. Rauhoitettujen suurpetojen kaatamiseen annettava poikkeuslupa vaatii hyvin seikkaperäisiä selvityksiä. Ministeriössä poikkeusluvista on aina tehty tarkat selvitykset, eikä riistanhoitopiirissäkään voida tehdä ratkaisuja vähemmillä tiedoilla."
Selvityksille on Eskolan mielestä varattava kohtuullinen aika, sillä päätöksen tekijä kantaa ratkaisuistaan myös vastuun. "EU-aikana on varmaa, että ympäristöväki seuraa tapauksia erityisen tarkasti. Heille on pystyttävä selvittämään, mitä tosiasiallisesti on tapahtunut ja millä perusteella ratkaisu on tehty. Ja kääntäen, jos tehdään kielteinen päätös, myös se pitää pystyä perustelemaan vahinkoa kärsineille."
Eskola kuitenkin uskoo, että lupahakemusten käsittelyaika nopeutuu, koska hakemukset ovat ruuhkautuneet ministeriössä. "Jos emme saa lisävoimia, ruuhkat siirtyvät ministeriöstä piiriin. Silloin emme pysty hoitamaan asioita sillä nopeudella, mitä vahingonkärsijät odottavat."
Lapin riistanhoitopiirissä on kolme vakituista työntekijää. Eskolan arvion mukaan uusien tehtävien myötä pitäisi saada yksi työntekijä lisää. Piirissä kaivataan myös lisää rahaa erilaisten kulujen korvaamiseen.
Riistapäällikkö ei usko, että rauhoitettujen suurpetojen kaatolupia edes läänitasolla pystyttäisiin myöntämään päivässä tai parissa. Poromiehet kuitenkin odottavat, että lupa irtoaa nopeasti.
Poromies Alpo Laitila Sattasniemen paliskunnasta toivoo, että päätös niin sanottujen häirikköpetojen kaatamisesta voitaisiin tehdä kuntatasolla. "Poromiesten toive on, että poikkeuslupa voitaisiin tehdä tarvittaessa puhelinkokouksissa omassa kunnassa, missä päätöksentekijät tuntevat alueen, olosuhteet ja tapaukset. Ratkaisut kuitenkin tehdään virkavastuulla, eikä kukaan voi tehdä mielivaltaisia päätöksiä."
Laitilan mielestä ei ole järkeä siirtää byrokratia kaikkine selvityksineen ministeriöstä riistanhoitopiiriin, jolloin päätöksenteko edelleen kestäisi viikkoja. Vuosi sitten karhu söi kymmeniä vasoja Rajalan kylän porotarhoista.
Laitila kertoo, että kaatoluvan hakeminen ministeriöstä kestää yleensä kuukauden, mutta heillä aikaa kului lähes kaksi kuukautta. "Ei kaatoluvalla ollut enää mitään merkitystä, mutta halusimme katsoa, kuinka kauan lupaa todella saa odotella", hän sanoo.