Suomalaiskoulujen työrauha järkkyy aika ajoin oppilaiden häiriökäyttäytymisen vuoksi. Oppilas räyhää eikä anna muiden keskittyä töihinsä. Räikeimmissä tapauksissa luokassa riehuva oppilas uhkaa jopa luokkatovereiden ja opettajan turvallisuutta. Oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen tekemien selvitysten mukaan häiritsevästi käyttäytyvien nuorten ongelmat ovat entistä monisyisempiä, minkä vuoksi he oireilevat yhä törkeämmillä tavoilla.
"Koululaisten joukossa on lapsia, jotka eivät kuuluisi lainkaan kouluun. Heillä esiintyy silmitöntä, täysin hallitsematonta väkivaltakäyttäytymistä", Opettajien ammattijärjestö OAJ:n apulaisosastopäällikkö Markku Poutala herättelee.
"Tällaiset lapset eivät ole koulukelpoisia. He ovat sairaita".
Poutala katsoo, että Suomeen täytyisi perustaa heitä varten lisää hoitopaikkoja, joissa ongelmia yritettäisiin ratkoa yksilöllisen opetuksen ohella. Nykyiset paikat ovat usein täynnä tai kunnat eivät suostu maksamaan niistä. Asianmukaisen avun sijaan lapset "sysätään" peruskouluihin yleisopetukseen muiden lasten joukkoon.
"Kyse on heitteillejätöstä. Se on heitteillejättöä yksilöllistä hoitoa tarvitsevan lapsen osalta, mutta sen heitteillejättöä myös luokan muiden oppilaiden kannalta. He eivät saa oppia rauhassa, vaan joutuvat pelkäämään turvallisuutensa puolesta", mies kuvailee. Hän muistuttaa, että oppilaiden lisäksi lujilla ovat opettajat. He väsyvät työhönsä yrittäessään luovia luokkaansa eteenpäin pyrkien samalla auttamaan ongelmaista lasta parhaansa mukaan.
Vanhemmat sulkevat silmänsä
Apulaisosastopäällikön mielestä koulujen työrauhaongelmia pystyttäisiin vähentämään merkittävästi puuttumalla lapsen oireisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jo neuvolaiässä. Samoin nykyistä pienemmät opetusryhmäkoot auttaisivat. Iso merkitys koulurauhan säilymiseen on myös koulun ja kodin yhteistyöllä.
"Monta kertaa tuntuu olevan niin, että huoltajille on tärkeintä pitää oma julkisivu kunnossa. He syyttävät pahansuopuudesta, kun perheelle yritetään tarjota erilaisia tukimuotoja ja erityisopetusta", Poutala kuvailee.
Opetushallituksen ylitarkastaja Heidi Peltonen muistuttaa, että koulurauha on turvattu jo lainsäädännöllä.
"Lapsella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeus oppimiseen. Opetuksen järjestäjän tulee laatia suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi häirinnältä, kiusaamiselta ja väkivallalta. Suunnitelman toteutumista täytyy myös valvoa", hän valottaa.
Parhaimpiin tuloksiin yhteistyön avulla
Häiriköintitilanteessa koulu ottaa ensiksi yhteyttä häiriköivän oppilaan huoltajiin. Oulun kaupungin kouluilla on käytössä laaja-alaisen erityisopettajan palvelut ja osalla kouluista löytyy myös alueellinen pienluokka 1.-3. luokkien oppilaille. Mikäli ongelmat lisääntyvät ja jatkuvat, asiaa käydään läpi oppilashuoltoryhmässä. Tämän jälkeen joissakin tapauksissa koulu konsultoi Oulun kaupungin erityisopetuksen koordinaattori Kaisu Markus-Hankaa ja yhdessä mietitään järkevintä ratkaisua. Tarvittaessa oppilas voidaan siirtää erityiskouluun, joita Oulussa on neljä. Erityiskouluista Kajaanintullin koulu antaa opetusta sopeutumis- ja käyttäytymisongelmaisille lapsille ja nuorille.
Vuoden vaihteessa erityiskoulut siirtyvät hallinnollisesti kaupunkiin perustettavan erityisen tuen keskuksen alaisuuteen. Sinne keskitetään myös oppilashuolto, joka käsittää koulupsykologi-, koulukuraattori- ja koulunkäyntiavustajapalvelut sekä maahanmuuttajaopetuksen. Keskus tulee muun muassa tarjoamaan erityisopetuksen ja oppilashuollon tukea ja palveluita peruskouluille.