Pattijoki Jos pelolleen ei voi mitään, sen voi usein kiertää. Erään suomalaisen tivolin johtaja kärsii korkeanpaikankammosta ja erään raviradan pomomies pelkää hevosia, mutta toimistohommissa vaivat eivät haittaa. Yhtä lailla Pattijoen Urheilijoiden pelinjohtaja Santeri Haipus valitsi paikkansa pelikentällä pelkoaan väistellen. Lukkarina ei tarvinnut pelätä palloa - eikä tarvitse pelinjohtajanakaan.
Peloista puhuminen helpottaa. Kohtalontoverin löytyminen saa tuntemaan, ettei ole ongelmansa kanssa yksin.
"Ne hullut lyö kohti", Haipus muistaa jutelleensa Pattijoen lukkarin Antti Tokkarin kanssa. Tokkarinkaan pokka ei kestä kohti tulevaa palloa.
"Ei meitä voi ulos panna. Ei me saada mitään kiinni. Pitää vain väistellä palloa", Haipus kertoo omasta ja kollegansa puolesta.
Haipus siirtyi lukkarin paikalta vielä vaarattomammalle tontille pelinjohtajaksi pesäpalloilijaksi nuorena miehenä. Vuonna 1996 Muhoksen Pallo-Salamat valmistautui ykkösarjakauteen lukkarinaan kaksi olkapääleikkausta läpikäynyt juoni Santeri Haipus. Viikko ennen sarjan alkua MuPS:n pelinjohtajalle annettiin lapikasta, jolloin Haipus sai kunnian ottaa pelinjohtotehtävät kontolleen.
"Kai siitä kädestä olisi tullut pelikuntoinen, mutta lukkarointi jäi, kun vielä Hannuniemen Tuomo tuli takaisin. Ei olisi peliaikaa minulle irronnut. Ja kun uloskaan minua ei voinut laittaa", Haipus muistelee.
Silloin 21-vuotias Haipus oli niin kiinnostunut lajista, että pelinjohto tempaisi mukaansa. MuPS:sta oli tullut hyvää oppia, mitä jalosti kakkospelinjohtajana toimiminen Oulun Lipon viimeisimpänä kultavuonna 1998.
"MuPS:n pesäpalloakatemia oli sellainen koulu... Kuljin silmät ja korvat auki. Pallosilmäni on mielestäni hyvä, mikä auttoi kehittymään. Vuosi -98 oli antoisa, sillä joukkueessa oli loistavia pelaajia. Janne Vuoriselta sain paljon, koska hän on niin fiksu taktisesti", Haipus suitsuttaa tulevaa finaalivastustajaansa.
Lipon kultavuoden krapulassa Haipus pääsi tarttumaan myös viuhkaan, kun pelinjohtaja Jari Alasmäki lähti kesken kauden pelikieltoansa pakoon opiskelujen pariin. Haipus johti kieltojen rampauttamaa joukkuetta ja päätyi sen kanssa seitsemänneksi.
Kortit pysyneet
rintataskussa
Lukkarin tontin ja palloarkuuden lisäksi Haipusta ja Tokkaria yhdistää kuumaverisyys. Tokkarin suu käy lautasen äärellä kuin tupperware-kutsuilla. Myös Haipuksen verenpaine nousee herkästi.
"Naamailemme joskus toisillemme pelin aikana aika lailla, mutta se on meistä normaalia. Kerran syötönvalvoja keskeytti pelin ja käski meitä lopettamaan", Haipus muistaa.
Kaksikolla on ollut omat vaikeutensa tuomariston kanssa. Kausi on ollut siitä kummallinen - tähän asti - ettei kummallakaan ole vielä yhtään keltaista tai punaista korttia. Haipukselle sellainen kausi on ensimmäinen uralla, joka alkoi 13-vuotiaana maakuntasarjasta.
"Pystymme hillitsemään itsemme", Haipus tarjoaa selitystä eikä usko siihen itsekään.
Tuuritkin ovat olleet Haipuksen mukana, sillä taannoin Oulussa Haipus hermostui sinänsä selkeään tuomarivirheeseen, joka vei Pattijoelta pisteen, niin paljon, että rikkoi tuomarin koskemattomuutta. Raporttia ja pelikieltoa ei kuitenkaan tullut.
"Olemme katsoneet tapauksen monta kertaa videolta ja todenneet, että kentässä oli hiekkadyyni, johon kompastuin ja pakko minun oli jostakin tukea ottaa", Haipus vitsailee.
Tempperamenttisuus toimii toisellakin lailla. Haipus on hereillä, jos pelissä tapahtuu nopeita käännöksiä.
"Pystyn mielestäni reagoimaan nopeasti", hän analysoi itseään - ja samalla tiedostamatta Tokkaria.
Ei ihme, että miesten välillä vallitsee Haipuksen mukaan syvä ymmärrys.
"Aivoitukset pelaavat hyvin yhteen. Ajattelemme pelistä samalla lailla."
Vaikka Tokkari lienee yksi niistä harvoista, joiden pelipaikka ei ole uhattuna, löytää Haipus hänellekin paikkaajan, tai kaksi.
"Kenenkään pelipaikka ei ole varma. Törmänen (Jari) on syötellyt A-pojissa hyvin", Haipus muistuttaa.
Hän itse ainakin oli myös vaihtoehto.
"Meinasimme viimeisessä merkityksettömässä runkosarjan kotipelissä Kankaanpäätä vastaan vaihtaa Tokkarin kanssa paikkoja, muta emme sitten kehdanneet sekoittaa hyvin toiminutta systeemiä", Haipus, jonka joukkueella on on 16 voittopeliä putkeen, paljastaa.
Viimeisin tappio on 16. heinäkuuta vieraissa Sotkamolle 1-2.
"Sotkamo ei pelota, päinvastoin, se sytyttää", Haipus vakuuttaa.
Miesten supersarjan loppuottelut alkavat tänään Sotkamossa ottelulla Sotkamo-Pattijoki. Muut pelipäivät ovat lauantai 14.9. Pattijoki-Sotkamo, sunnuntai 15.9. Sotkamo-Pattijoki sekä tarvittaessa lauantai 21.9. Pattijoki-Sotkamo ja sunnuntai 22.9. Sotkamo-Pattijoki. Mestaruuteen vaaditaan kolme voittoa.