"Pidämme huolen, että esitykset ovat niin hankalissa paikoissa, ettei yleisöä tule koskaan liikaa", nauraa Juha Hurme kuvaillessaan elokuussa ensimmäistä kertaa järjestettävän Hailuodon teatterifestivaalin toimintapolitiikkaa.
Hailuodon tapahtuman henkinen esikuva on Kustavissa, missä on esitetty Volter Kilven teksteihin perustuvia näytelmiä Volter Kilpi -päivillä.
Hurme päätyi Kustaviin, koska hänen Yövieraat-teatteriryhmänsä oli ainoana suomalaisryhmänä tehnyt Kilpeä näyttämölle.
Oulun läänin näyttämötaiteen läänintaiteilija Jouni Rissanen värväsi puolestaan Hurmeen joukkoihinsa, koska hän halusi pohjoiseen samantyyliseen, teatterilaisia ja teatterin ystäviä kokoavan festivaalin kuin Kustavissa.
Hurme, Rissanen ja tapahtuman kolmas moottori tulitaiteilija Matti Rasi alkoivat ideoida Hailuotoon festivaalia, jossa korkea laatu ja pitkän tähtäimen ajattelu ovat olleet koko ajan kantavia ajatuksia.
"Ideana on, että Hailuodon festivaali eläisi ainakin aluksi samat 10 vuotta kuin Kustavin festivaali. Pyrimme pitämään festivaalin mitoitukseltaan mukavana ja tietoisesti satsaamme pelkkään laatuun. Kaljatelttahäppeningmäinen paisuttamispöhö on tosi vastenmielinen ajatus", Hurme korostaa.
Vaikka tapahtuma on suunniteltu ennen kaikkea hailuotolaisille, lupaavat järjestäjät myydä lippuja kaikille halukkaille,
"Ainakin Oulussa taiteilijapiireissä tapahtuma on herättänyt mielenkiintoa ja uskon että yleisöä tulee myös siellä", Rissanen sanoo esitellessään tapahtumaa Oulunsalon lauttarannassa.
Ensimmäisen festivaalin tukena ovat Oulun läänin taidetoimikunta, Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahasto ja Hailuodon kunta. Rissasen mukaan jatkossa tapahtuman on pärjättävä enemmän omillaan ja sen vuoksi suunnitelmissa on jonkinlaista yhteistyötä myös Haapavesi folkin kanssa.
Tapahtuma tehdään paikan päällä
Luodon perjantainen lauttahaaveri antoi esimakua siitä, että vesireittien taakse suunnitelluilla festivaaleilla kaikki voi olla mahdollista.
Kaupungin humusta eristetty ainutlaatuinen ympäristö tuo näytelmiin myös oman erikoisluonteensa.
"Esimerkiksi minun ohjaamaa Sähkön kotimaata ja Jounin Soutajia treenataan alustavasti maissa, mutta esitykset valmistuvat täällä paikan päällä. Paikallinen luonto ja tunnelma synnyttävät näytelmän, ja sillä tavalla luomme paikallisen festivaalin, vaikka me ulkopaikkakuntalaisia olemmekin", Hurme sanoo.
"Onhan se mielenkiintoista esittää Oulussa tapahtuvaa, Teuvo Pakkalan Oulua soutamassa -romaaniin pohjautuvaa Soutajia Hailuodossa, kun taustalla häämöttää Oulun kaupunki", Rissanen nauraa.
Soutajien Esityspaikka sopii siinäkin mielessä kirjan henkeen, että näytelmässä moderni maailma väijyy korvessa asuvaa ihmistä ja lähestyy keksintöineen - modernia Oulua katsotaan saaressa sopivan etäältä.
Laadusta
ei tingitä
Neuvostoliittolaisen, 1920-luvun avantagardistin Andrei Platonovin tekstiin perustuva Sähkön kotimaa ja Soutajat nähdään Hailuodossa kantaesityksinä.
Koska festivaalin tarkoituksena on koota saarelle teatterilaisia eri puolilta maata, niin mukana on myös kaksi vierailuesitystä: Circus Maximuksen Jättiläismäinen harppaus ihmiskunnalle ja Volter Kilven tekstiin perustuva Jäällä vaeltaja.
"Ylioppilasteatterin entisen taiteellisen johtajan Minna Harjuniemen Jättiläismäinen harppaus ihmiskunnalle on aika hurja teos harhauttamisen taiteesta. Esityksessä kuljetaan itäsaksalaisesta propagandapsykoosista vainoharhateorioihin, mitkä liittyvät ensimmäiseen avaruuskäyntiin ja sen pohdintaan, oliko avaruudessa käynti sittenkään totta", esityksen nähnyt Hurme kuvailee.
Kustavissa 2001 kantaesityksensä saanut Jäällä vaeltaja on puolestaan kertomus sekä Kilven innoituksen kohteena olleesta merestä myös ennen kaikkea suomalaisesta miehestä.
"Mielestäni Kilpi ylittää tässä teoksessa itsensä. Siinä kuvataan niin kitkerän, katkera suomalainen äijä, ettei kuvaus rajoitu pelkästään Varsinais-Suomeen. Jäällä vaeltaja on arkkityyppi suomalaisesta miehestä pahimmillaan - joka ainut suomalainen mies kuvataan tässä teoksessa", sanoo Juha Hurme.