Pitkään ja hartaasti suunniteltu Hailuodon viemäröinti karahti pahasti karille, kun korkein hallinto-oikeus hyväksyi Hailuodon luonnonsuojeluyhdistyksen valituksen Marjaniemen lupapäätöksestä ja palautti asian kuntaan uudelleen valmisteltavaksi.
Kunnan johto harmittelee, että aika kuluu ja valmis EU-rahoitus on uhattuna. Uudet päätökset voivat aiheuttaa myös valituskierteen.
Valituksen tehneen Hailuodon luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Nieminen puolestaan on tyytyväinen. "Lupapäätös oli torso ja huonosti tehty. On mieletöntä, että purkupaikka on näin herkällä alueella."
Hailuodossa ihmetellään kovasti, miten tästä eteenpäin?
Pihatöissä ahkeroiva Ulla Nokela ei ole ollenkaan tyytyväinen rakentamisen viivästymiseen päätöksen seurauksena. "Huono asia. Ei olisi kannattanut valittaa. Luonnonsuojelijat meillä päättävät. Eivätkä ne ole meillä kirjoillakaan! Luotolaisten pitäisi itse saada päättää", vaatii Nokela.
Nokelan mielestä työt pitäisi saada käyntiin pian. Putki voisi tulla alkuperäistä suunnitelmaa pidemmälle merelle Marjaniemen kohdalla. Häntä harmittaa, että Rantasumpussakaan ei voi tehdä mitään.
"Ei jätevesiä saada mihinkään, jos se on kaikista kiinni", uskoo Nokela.
"Kyllä kai ihan hyvin meni, kun päätös kaatui", sanoo Jouni Smed. "Ei minulla ole mitään erityisiä perusteluja. Pitkä putki on aina turvallisempi. Eikä se saastuta niin paljon." Marjaniemi sopii Smedsille hyvin puhdistamon paikaksi, jos vedet viedään kauas merelle. Hänen mielestään luonnonsuojelu ei ole ollenkaan pahitteeksi.
Kouvolassa asuva Hailuodossa syntynyt ja sinne takaisin tuloa suunnitteleva Pertti Rapinoja ei halua ottaa kantaa puoleen tai toiseen. "En tiedä asiasta tarpeeksi. Luonnonsuojelu sinänsä on minusta hyvä asia, mutta en pysty ottamaan tähän kantaa."
Kunnan pitää selvittää vaihtoehdot
Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Nieminen pitää kohtuuttomina esitettyjä vaatimuksia siitä, että suojelijoiden pitää tehdä esityksiä vaihtoehdoiksi.
"Eivät meidän voimavarat siihen riitä. Kunnan virkamiehet ovat sitä varten, että he tutkivat ja valmistelevat asioita."
Luonnonsuojelijat ohjaisivat jätevedet puhdistamisen jälkeen kosteisiin ruovikkoihin, jossa luonnonmukaisella tavalla saataisiin vesistä typpi irti ja luonnonkiertoon. Järviruokoa tai vaikka pajua voisi hyödyntää vaikka energiana.
Nieminen ei ota kantaa, mihin puhdistamo ja ruovikko tulisi. Hänen mielestään esimerkiksi Kirkkosalmi olisi hyvä valuma-alue.
"Se on yksi vaihtoehto. Mihinkään ei pidä kuitenkaan hirttäytyä", sanoo Nieminen. Hänelle on päivänselvää, että vesiä ei saa johtaa missään tapauksessa Marjaniemeen.
Marjaniemi-suunnitelmasta aikoinaan Vaasan hovioikeuteen valittaneen Kaarina Kalaojan mielestä puhdistetut vedet voitaisiin laskea Kirkkosalmeen, jossa on myös laajoja ruovikkoja. Puhdistamo voisi olla Hanhisen puolella, jossa ei ole asukkaita.
Jos vedet puretaan mereen, Kalaojan mielestä Marjaniemeä parempi purkupaikka on Pöllän takainen merialue.
Siellä virtaukset ovat merelle päin ja jääolosuhteet ovat paremmat kuin Marjaniemessä, kuten Paavo Korpela on selvittänyt. Sinne olisi lisäksi helppo tehdä putki Kirkkosalmen rannasta vesistöjen pohjamutaan upotettuna.
Luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta uskoo, että Natura-alueeseen kuuluminen ei aseta periaatteessa estettä sille, että puhdistetut jätevedet laskettaisiin Kirkkosalmeen.
"Se on tuskin määräysten vastaista. Ne ovat räätälöityjä. Kirkkosalmi on rehevää aluetta, joka tästä edelleen rehevöityisi, mikä on alueelle tyypillistä."
Kaakinen ei osaa ilman tutkimuksia sanoa, olisiko ratkaisu hyvä. "Aikoinaan oltiin vanhanaikaisia eikä muita vaihtoehtoja tutkittu."
Siirtoviemäri mukaan vaihtoehdoksi
Viime perjantaina käydyssä kunnan ja ympäristökeskuksen neuvottelussa päätettiin tutkia uutena vaihtoehtona mantereelle johtavan siirtoviemärin perusteet. Siinä jätevedet johdettaisiin putkella Oulunsaloon lauttarantaan. Tämä edellyttäisi rakentamista myös Oulunsalon puolella.
Marjaniemestä tehdään hallinto-oikeuden edellyttämät ympäristövaikutusselvitykset sekä selvitetään vaihtoehto, että purkujohtoa jatkettaisiin aallonmurtajasta eteenpäin.
Kirkkosalmen vaihtoehdosta kevyt "karttatarkastelu", jossa selvitetään vaihtoehdon realistisuus.
Selvitysten jälkeen päätetään kunnassa, miten jatketaan.
Kunnanjohtaja Matti Soronen ei pidä Kirkkosalmen vaihtoehtoa hyvänä. "Natura-byrokratia vie aivan liian paljon aikaa. Tässä on uhattuna saatavana olevat 600 000 euron EU:n- ja kansalliset avustukset. Uhkakuva on aivan liian kova näin pienelle kunnalle."