Hai­luo­to ja Lu­mi­jo­ki kas­va­vat eniten

Edelleen voimakkaasti kasvavalla Oulun seudulla ympäryskunnat paisuvat eniten.

Edelleen voimakkaasti kasvavalla Oulun seudulla ympäryskunnat paisuvat eniten.

Vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla Hailuoto, Lumijoki ja Kiiminki kasvattivat väkilukuaan suhteellisesti eniten koko maassa. Hailuodossa ja Lumijoella väkiluku kasvoi yli kaksi prosenttia.

Oululaisia tuli lisää heinäkuuhun mennessä kolmisensataa, joka on vain 0,2 prosenttia kaupungin väkiluvusta. Oulun vuosittainen kasvu on pitkään pysynyt yhden prosentin tasolla. Esimerkiksi Limingan vuosittainen kasvu on hiponut kuutta prosenttia.

Hajaantumiselle loppu ennen pitkää

Nurmijärveläistymisilmiö on tuttu ympäri Suomen. Väki muuttaa mieluummin ison kaupungin ympäryskuntiin kuin itse kaupunkiin. Kuntaliiton yliarkkitehti Ritva Laine arvelee, että hajautumiskehitykselle tulee ennen pitkää loppu.

"Veikkaan, että esimerkiksi EU:n kautta tulee säädöksiä, joilla ilmiötä hillitään. Enitenhän asia on ollut tapetilla ilmaston kannalta", Laine sanoo.

Lainetta ihmetyttää, ettei ilmastokysymys ole enempää vaikuttanut yhdyskuntasuunnitteluun.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori on ottanut tiukan linjan yhdyskuntarakenteen hajaantumisessa erityisesti isojen kauppakeskushankkeiden yhteydessä. Silti sekä valtakunnallisessa että kunnallispolitiikassa on ristikkäisiä käsityksiä.

"Koko ajan tehdään päätöksiä, jotka vievät kehitystä täysin toiseen suuntaan. Kun joku rakennus rakennetaan nyt, se on siinä vielä 50 vuoden päästäkin. Päätökset johtavat niihin rakenteisiin, joita meillä on silloin, kun ilmastonmuutosasiat ovat hyvin kriittisiä.

Kuntaliitto on yhdessä ympäristöministeriön kanssa laatinut kunnille erilaisia oppaita ja ohjeita yhdyskuntasuunnitteluun. Kuntiin ei ole pystytty vaikuttamaan halutulla tavalla.

"Oppaat vaikuttavat vain niihin, jotka jo tietävät asioista. Kuntaliitto antaa syksyllä ilmastoasioista oman lausuntonsa. Siihen kuuluu muitakin asioita kuin yhdyskuntarakenne."

Laine muistuttaa, että erityisesti haja-asutusalueille muuttaminen tulee kunnillekin kalliiksi. Asemakaava-alueilla yhdyskuntarakennetta voi säädellä paremmin.

Syrjäseudun asuntojen arvo vaakalaudalla

Yleinen kuntien keino hallita asumisen levittäytymistä on tarjota monipuolisia tontteja asemakaava-alueilla. Aina tämäkään ei kuitenkaan riitä. Lumijoki vetää, vaikka Oulussakin tontteja on tarjolla. "Oulussahan tonttitarjonta on ollut vahvaa", Ritva Laine myöntää.

Muuttaminen syrjemmälle voi tuntua edulliselta ajatukselta pienempien alkuinvestointien takia.

Kulkeminen on Suomessa ollut suhteellisen edullista, mutta kohoavien polttoainehintojen takia pitkät työmatkat voivat kasata elämisen kuluja yllättävänkin suureksi.

"On myös varoitettu siitä, että jos energian hinta nousee vieläkin jyrkemmin, syrjäisten asuntojen myyntiarvo voi romahtaa, eikä taloista pääse enää eroon", Laine sanoo.

Ilmoita asiavirheestä