Yleisurheilu: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Miksi en käytä saksan kieltä Sak­sas­sa­kaan?

Pääkirjoitus: Sekavaa joh­ta­mis­ta, mo­raa­li­ton­ta jul­muut­ta – ve­nä­läi­sen so­ta­voi­man taso yli­ar­vioi­tiin

Hai­luo­don tik­ku­röi­jy pääsi Elävän pe­rin­nön kan­sal­li­seen luet­te­loon - siitä on suun­nit­teil­la myös kirja

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi marraskuun lopussa 52 uutta kohdetta kansalliseen luetteloon.

Hailuotolainen Asko Heikura teki itselleen perinteisen tikkuröijyn. Hänellä oli tukenaan saaressa kokoontuva tikkuröijypiiri, etenkin tekstiilityönopettaja Auli Sipola.
Hailuotolainen Asko Heikura teki itselleen perinteisen tikkuröijyn. Hänellä oli tukenaan saaressa kokoontuva tikkuröijypiiri, etenkin tekstiilityönopettaja Auli Sipola.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Hailuotolainen perinneneule tikkuröijy eli luotolainen pääsi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi marraskuun lopussa 52 uutta kohdetta kansalliseen luetteloon.

Luettelosta löytyy niin ruokaan, juhlaperinteisiin, käsityöperinteisiin, esittäviin taiteisiin ja luontoon liittyviä kohteita ympäri Suomen. Tikkuröijyn ohella sinne pääsivät muun muassa Tornionjokilaakson koskikalastuskulttuuri, kaustislainen viulunsoitto, romanien lauluperinne, korsnäsin paita ja räsymatto.

– On todella hienoa, että tikkuröijy hyväksyttiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Hailuodossa ihmiset ovat iloinneet asiasta, koska tikkuröijy on tärkeä osa saaren kulttuurihistoriaa, sanoo Anne-Maria Haapala Hailuoto-seurasta.

Pesemättömästä suomenlampaan villalangasta neulottavaa tikkuröijyä on tehty 1800-luvun alusta alkaen. Tikkuröijyperinne elää saaressa yhä vahvana.

Haapala on pitänyt jo useamman vuoden ajan säännöllisesti tikkuröijypiiriä kotonaan, vanhan pappilan tiloissa. Lisäksi tikkuröijyn tekemisen salat siirtyvät eteenpäin suvuittain tai esimerkiksi neuleblogien välityksellä.

– Juhlimme tikkuröijypiirissä (luetteloon pääsyä) ja totesimme, että on arvokasta pitää luotolaisen neulomisen perinnettä yllä.

Haapala oli Hailuoto-seuran edustajana vastaanottamassa dipolomia Kansallismuseossa. Kuten arvata saattaa, hän edusti itse tehty tikkuröijy päällään.

- Minulle on soittanut muutama vanha tekijä ja halunnut kuulla tilaisuudesta. Oli hienoa seistä siellä tikkuröijy päällä ja kertoa sen tekemisestä. Silmäni kostuivat, kun tajusin, kuinka arvokkaasta asiasta on kysymys.

Haapalalla ja Hailuoto-seuran entisellä puheenjohtajalla Auli Sipolalla on ollut suunnitelmissa myös kirja tikkuröijystä.

– Tämän myötä kirjahankkeemmekin saa vauhtia, Haapala toteaa.
Hailuoto-seura hakee parhaillaan myös mallisuojaa neuleelle Patentti- ja rekisterihallituksesta.

Katso kuvia sekä lue juttu Hailuodon tikkuröijypiiristä.

Hakemusten perusteella

  • Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. 
  • Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu kymmenien eri toimijatahojen tekemiin hakemuksiin, joita Museovirasto ja asiantuntijaryhmä arvioivat. 
  • Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin (yksi kohde vuosittain). Suomen esityksistä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
  • Seuraavan kerran kansalliseen luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019. 
  • Kansallisen luettelon taustalla on Elävän perinnön wikiluettelo, johon on jatkuva haku.

Lähde: Museovirasto