"Silta Hailuotoon olisi kannattava ratkaisu ja rahoituksellisesti se maksaisi nopeasti itsensä takaisin", sanoo tiehallinnon uudeksi pääjohtajaksi valittu Jukka Hirvelä. "Mutta voidaanko ja halutaanko silta rakentaa, riippuu hailuotolaisista", hän jatkaa.
Torstaina pääjohtajaksi nimitetty Jukka Hirvelä aloittaa tiehallinnon pääjohtajana tammikuun alussa, jolloin nykyinen pääjohtaja Eero Karjaluoto jää eläkkeelle. Hirvelä kertoi perjantaina, että hän esittää omat linjauksensa tiehallinnosta tammikuun puolella, kun on aloittanut pääjohtajan paikalla.
Hailuodon siltahankkeen vaiheet ovat hänelle tuttu asia, sillä Hirvelä on työskennellyt Tiehallinnossa vuodesta 1988 alkaen. Nykyisessä johtajan tehtävässä hän vastaa taloudesta ja hallinnosta. Hirvelä on toiminut myös muun muassa Merenkulkulaitoksen määräaikaisena pääjohtajana. Ensi vuoden alussa alkava pääjohtajan pesti on viiden vuoden määräaikainen.
Myös nykyinen pääjohtaja Eero Karjaluoto painottaa asukkaiden mielipiteen painoa siltakysymyksessä. "Ja eikös ole sanottu, ja maannousu pitkällä aikavälillä hoitaa tämän siltakysymyksen", kuittaa Jukka Hirvelä.
Hirvelä toteaa, että pääjohtajan vaihdos ei tarkoita Tiehallinnon kannalta kummallisempia muutoksia vaan jatkuvuutta, sillä haasteet ovat ja pysyvät, kuten valtion tuottavuusohjelma. Vireillä on muun muassa väylävirastojen eli Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen yhdistäminen yhdeksi väylävirastoksi.
Uusi virasto voisi tarkastella liikennejärjestelmää kokonaisvaltaisemmin. Nyt virastot kilpailevat samoista väylärahoista. Yhdistäminen myös tehostaisi toimintaa. Liikenne- ja viestintäministeriön sektorilla henkilöstön vähennystavoite on 470 työpaikkaa viidessä vuodessa. Tiehallinnolle tehostamistavoite merkitsee 165 henkilön supistusta.
Akuutein tiekysymys on kuitenkin rekkajonot Kaakkois-Suomessa Venäjän rajalle. Pääjohtaja Eero Karjaluoto tähdetää, että kysymys näyttää tieongelma, mutta se on kuitenkin rajaongelma. "Tie vetäisi, jos raja toimisi", hän totesi.
Kun rekkajono-ongelmaa helpotetaan tilapäisratkaisulla rakentamalla pengertie viereen, se ei ole hukkaan heitettyä ylimääräistä rahaa. "Penkereet voidaan hyödyntää varsinaisen moottoritien rakentamisessa", Jukka Hirvelä huomauttaa.