”Ajankohtaisia ja kannatettavia hankkeita kummatkin”, tuumivat oulunsalolaiset Jorma Kauppi sekä Yrjö ja Pirkko Mäkelä Hailuodon pengertiestä ja tiehen oleellisesti liittyvästä tuulipuistosta, kun hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiohjelmat, YVA esiteltiin keskiviikkona lähes täydelle valtuustosalille Oulunsalon kunnantalolla. Vastaava yleisötilaisuus järjestettiin Hailuodossa tiistaina.
”Olen kannattanut pengertietä opiskelijapojasta asti viimeiset 40 vuotta. Harmin paikka, ettei hanke toteutunut edellisellä kerralla 1990-luvulla. Silloin vasta perustettu ympäristöministeriö laittoi kapuloita rattaisiin. Pengertie Hailuotoon kaatui luonnonsuojelukysymyksiin”, Mäkelä muistelee, joka itse mökkiläisenä Marjaniemessä on sitä mieltä, että huono kulkuyhteys on syynä saaren näivettymiseen ja poismuuttoihin.
Oulun tiepiirin, Oulun seudun, Hailuodon ja Oulunsalon kuntien, Metsähallitus Laatumaan, Oulun Seudun Sähkön ja Lumituulen yhteistyössä käynnistämä Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämishanke on edennyt vaiheeseen, missä ympäristönvaikutusten arviointiohjelmat, YVA on luovutettu yhteysviranomaiselle Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus antaa lausuntonsa arviointiohjelmista heinäkuun alussa. Arviointiohjelmista voi esittää oman mielipiteensä 8. kesäkuuta mennessä.
Valtuustosalissa kuultiin Myös vastustavia kannanottoja illan aikana . Kempeleen-Oulunsalon luonnossuojelu yhdistyksen jäsenet olivat huolissaan alueen linnustosta, kalakannasta ja tuulivoimaloiden villkkuvista valoista ja merenalaisesta melusta.
”Paras tieto on paikallisilla lintutarkkailijoilla”, oulunsalolainen Heini Hyvärinen muistutti selvityksen tilaajia.
Opiskelija ja salonpääläinen Camilla Jarva ei lämpene kiinteälle kulkuyhteydelle Hailuotoon ja vastustaa pengertien rakentamista. ”Hailuodon arvokkuus ja luonto kärsisivät.”
Maire Jarva on puolestaan sillan rakentamista vastaan. ”Toivon, että vanhojen saarelaisten, Hailuodon kehittäjien mielipiteet otetaan huomioon. Miksi esimerkiksi lauttamatkasta ei voitaisi ottaa maksua muilta kuin hailuotolaisilta?”, Maire Jarva kysyy.
Risto Leppänen Oulun tiepiiristä ei kannata lauttamaksua. ”Meillä on rahoitus kiinteälle yhteydelle. Tietulliakaan ei tule.” Leppänen myös lupaa, että saarelaisia haastatellaan ja mielipiteet kirjataan ylös ympäristökeskuksen antamaan lausuntoon.
YVA -menettelyssä tutkittavia vaihtoehtoja ovat lauttaliikenteen palvelutason kehittäminen sekä kiinteän liikenneyhteyden muodostava pengertie ja sillat. Vertailuvaihtoehtona ja vaikutusten kuvausten lähtökohtana on nykyisen lauttaliikenteen palvelutaso. Jos aikataulu pitää kutinsa, rahoitus löytyy ja yhteisymmärrystä löytyy, kiinteä yhteys avattaisiin liikenteelle vuosien 2015–2016 aikana.
Tiehallinon näkökulmasta nykyisen lauttayhteyden säilyttäminen olisi kallis ratkaisu.
Tuulipuiston tutkittavia vaihtoehtoja on kolme sekä niin sanottu nollavaihtoehto, jolloin alue säilyy ennallaan. Jakob Kjellman WSP Environmental Oy:stä kertoo, että mittavimmassa vaihtoehdossa Riutunkarin ja Hailuodon väliselle merialueelle rakennettaisiin 75 tuulivoimalaa, joista osa kiinteän yhteyden vierelle. Tuulipuiston arvioitu vuosituotanto on noin 600 000 megawattituntia, joka vastaa noin kolmasosaa Suur-Oulun alueella kulutettavasta sähköstä. Puisto olisi valmis vuonna 2015.
Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämistä esitellyt Tapio Tuutila Airis Ympäristö Oy:stä korostaa, että hankkeet tukevat toisiaan, mutta ne ovat silti erillisiä hankkeita.
Hailuodon ja Oulunsalon kuntien alueella laaditaan samanaikaisesti osayleiskaavat, joiden hallinnollinen käsittely tapahtuu erikseen molemmissa kunnissa.