Hailuodossa on asuttu liki tuhat vuotta, mutta mantereen ja saaren välinen lauttayhteys on vasta juuri ja juuri keski-ikäinen. Lauttayhteys Oulunsalon Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille avattiin 40 vuotta sitten, kun L/A Merituuli aloitti liikennöintinsä. Sitä ennen vuosina 1920-1968 yhteisaluksena toimi Hailuoto-laiva, joka nykyisin palvelee kesäkahvilana Lumijoen satamassa.
Kun lauttayhteyttä 1960-luvulla rakennettiin, seurasivat oulunsalolaiset pikkupojat Kauko ja Jouko Ervasti tapahtumia aitiopaikalta. Parhaimmillaan puolenkymmentä eri puolilta Oulun lääniä tullutta työmiestä majoittui Ervastien talossa. Töitä tehtiin kahdessa vuorossa aamukuudesta iltakymmeneen. Luontoäiti puuttui jatkuvasti peliin.
"Muistan, kun yksi työmies kertoi illalla töistä tullessaan, että merivirta oli yön aikana syönyt edellispäivänä ajetut pengerhiekat hiiteen", Kauko Ervasti nauraa.
Ervastin veljekset perustivat Oulunsalon lauttarantaan pienen kioskin, jossa myytiin limonadia.
L/A Merituuli saapui Oulunsalon Riutunkariin heinäkuussa 1968. Aluksen kippariksi pestattiin nykyisin Oulussa asuva Pentti Ruonala.
Laivaliikenne alkoi ilman juhlallisuuksia, sillä Oulunsalon ja Hailuodon tieyhteyksien rakentaminen oli kesken.
"Viralliset avajaiset olivat vasta seuraavana vuonna. Ne olivat isot juhlat. Paikalla oli muun muassa Tielaitoksen pääjohtaja", Ruonala muistelee.
L/A Merituuli ja 1970-luvun puolivälissä käyttöön otettu L/A Merilintu osoittautuivat varsin nopeasti pohjoisen keleihin sopimattomaksi. Alukset oli rakennettu eteläsaariston tarpeisiin, joten ne eivät kestäneet jään aiheuttamaa rasitetta. Talvisin lauttaliikenne oli täysin keskeytyksissä, sillä kalustolla ei voinut ajaa jäiden seassa. .
Aktiivien joukko alkoi 1980-luvun alussa vaatia jäävahvisteista alusta.
"Lisäksi kapasiteetti oli käynyt liian pieneksi, sillä rekkaliikenne Hailuotoon lisääntyi ja henkilöautojen koko kasvoi. Oli selvää, että jotain oli tehtävä", Hailuodon leirintäaluetta tuolloin isännöinyt Kauko Ervasti toteaa.
Ahkerasti Merituuli ja Merilintu silti palvelivat. Ne kuskasivat Hailuodon yläastelaiset opintielle mantereelle aina vuoteen 1982 asti, jolloin Hailuotoon saatiin oma yläaste.
"Koululaisten linja-autot lähtivät aamulla ja palasivat illalla. Lasten kanssa ei ollut koskaan ongelmia, vaan koululaiset olivat kivoja", Ruonala sanoo.
Vuonna 1987 Hailuotoon saapui kauan odotettu L/A Merisilta, joka tänäkin päivänä liikennöi Oulunsalon ja Hailuodon välillä. Lautalle mahtuu 55 autoa.
Merisilta on Suomen suurin liikennöivä lautta-alus - ja jämerästi jäävahvistettu, kuten Kauko Ervasti ja kumppanit aikoinaan vaativat.
Vuonna 1996 Merisillan vara-alukseksi saatiin L/A Meriluoto, joka liikennöi kesän kiireisimpinä aikoina.
Merisilta irtoaa kesäkaudella satamasta 16 kertaa. Aamun ensimmäinen lähtö on viideltä, ja viimeinen kyyti puksutellaan puolenyön tietämissä. Merisilta liikennöi läpi vuoden, sillä se kykenee kulkemaan jopa 80 senttiä paksussa jäässä.
Lauttayhteyden 40-vuotisjuhlien kunniaksi ei Hailuodossa järjestetä juhlia, mikä hieman harmittaa Kauko Ervastia. "Hailuodossa on ehkä unohdettu, että kunta olisi ilman lauttaa pulassa", Kauko Ervasti toteaa.
Pentti Ruonala muistaa vielä kymmenen vuoden takaiset lauttaliikenteen 30-vuotisjuhlat. "Risteilyllä oli 250 kutsuvierasta, tanssia ja puheita. Tielaitos ne juhlat kai järjesti. Niitä juhlia moni muistelee vielä tänäkin päivänä.
Pentti Ruonala kävi 40-vuotiaan lauttayhteyden kunniaksi torstaina kesän ensimmäisellä visiitillä Hailuodossa. Seurana oli niin ikään Merituulen kipparina toiminut Eero Mäkelä. Kaksikko muisteli reissullaan lautan värikästä historiaa.
Kauko Ervasti aikoo ripustaa Merisillalle valokuvanäyttelyn lautan vaiheista. Historia- ja kuvapainotteisen kirjan kokoaminen pyörii myös mielessä.