Irakilainen Wael Al-Aswadi työskentelee Hailuodossa, mutta hänelle ei myönnetty työperäistä oleskelulupaa. Työnantaja ihmettelee käytäntöä.
Työntökärryn päällä on iso kasa pahvilaatikoita. Kasa kasvaa rivakkaa vauhtia, kun varastosta kannetaan lisää. Hailuodon Panimolla näyttää olevan vauhti päällä, sillä luomuoluet on saatava eteenpäin.
Panimo laajentaa toimintaansa, sillä tarkoituksena on avata baari ja terassi ensi kesäksi. Ripeitä käsiä täällä siis tarvitaan.
Kylmiön oven takaa ilmestyy ystävällisen näköinen mies lippalakissaan. Hän on se laatikkopinkan kasvattaja, Wael Al-Aswadi.
Irakilaismies on työskennellyt kokopäivätoimisesti Panimolla syyskuusta lähtien, mutta makasiinin suojissa sijaitsevat tilat hän tuntee poikkeuksellisen hyvin, sillä hän on ollut rakentamassa niitä edellisen työnantajansa, hailuotolaisen Laulupuun leivissä. Hänen kädenjälkensä näkyy myös Kulttuuritalo Päiväkodissa.
36-vuotias Al-Aswadi on turvapaikanhakija, joka on asunut Suomessa kahden vuoden ajan, ensiksi Kastellin vastaanottokeskuksessa Oulussa ja viimeiset puolitoista vuotta Hailuodossa. Nyt hän pitää majaansa Panimon naapurissa sijaitsevassa pienessä yksiössä.
Al-Aswadin asiat vaikuttaisivat siis olevan hyvin Suomessa, vaan ei sittenkään.
Wael Al-Aswadi on pettynyt, sillä hän ei saanut työperäistä oleskelulupaa, koska hänellä ei ole passia. Uutta ei voi hakea, sillä Irakin lähetystöt Euroopassa eivät enää niitä myönnä. Hänen turvapaikkahakemuksensa on hylätty ja edessä on todennäköisesti pakkopalautus Irakiin.
– Olen hyvin surullinen. Henkeni on vaarassa Irakissa. Minut halutaan tappaa siellä. En olisi ikinä jättänyt kotimaatani ja perhettäni, jos tilanne ei olisi ollut niin paha. Minulla oli hyvä työpaikka siellä rautarakennusalalla. Nyt tienaan 1 700 euroa kuussa, mutta siellä tienasin vastaavan summan yhdessä viikossa. Miksi ihmeessä lähtisin sieltä elääkseni näin, hän kysyy.
Al-Aswadin vaimo ja 13- ja 7-vuotiaat pojat jäivät Bagdadiin, mutta tarkoitus oli tuoda koko perhe Suomeen. Tällä hetkellä perheen on muutettava paikasta toiseen turvallisuutensa vuoksi.
Iranin tiedustelupalvelu tappoi hänen lentäjäisänsä, joka oli ollut mukana Iranin ja Irakin välisessä sodassa.
Al-Aswadia ruvettiin vainoamaan sen jälkeen, kun hän työskenteli Arabiemiraattien lähetystössä turvallisuusalan hommissa.
– Lopetin ne työt, koska halusin pelastaa erään miehen. Iranin miliisit alkoivat seurata minua ja uhata henkeäni. He laittoivat minut leirille, jossa eräs sotilas sanoi, että minut aiotaan tappaa. Hän kehotti minua pakenemaan.
Elokuussa vuonna 2015 Al-Aswadi pakeni Turkkiin, josta hän suuntasi Egeanmeren yli Kreikkaan. Laivassa oli liikaa lastia, joten matkustajien oli pudotettava laukkunsa mereen. Sinne meni myös hänen passinsa.
Matka jatkui Unkarin, Itävallan, Belgian, Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen.
– Aioin ensin jäädä Saksaan, mutta siellä oli niin paljon pakolaisia, että päätin lähteä Suomeen. Tiesin, että perheen yhdistäminen on Suomessa helpompaa. Lisäksi veljeni asuu Suomessa ja hänellä on Suomen kansalaisuus.
Al-Aswadi on automekaanikko ja rakennusalan ammattilainen. Niitä töitä hän tekisi mielellään myös jatkossa, mutta Suomessa on nousemassa tie pystyyn, sillä maahanmuuttovirasto ei myöntänyt hänelle työlupaa, vaikka te-toimisto on puoltanut päätöstä. Lisäksi suomalainen viranomainen on tunnistanut hänen henkilöllisyytensä passijäljennöksen perusteella.
– Haluaisin paremman tulevaisuuden lapsilleni, mutta samalla pelkään heidän puolestaan. Tämä kaksi vuotta on ollut pitkä aika erossa perheestä. Haluan tehdä kaikkeni, ja nyt tuntuu, että olen menettämässä kaiken.
Periksi Al-Aswadi ei silti ole antanut, vaan hän on menossa tekemään valitusta. Jälleen.
Hailuodossa asuminen on ollut hänelle myös antoisaa aikaa, sillä hän on saanut uusia ystäviä ja totutellut saaren hiljaisuuteen. Parasta on ollut kuitenkin se, kun saa nukkua yönsä rauhassa ja auttaa ihmisiä.
Enimmillään Hailuodossa on oleskellut neljä turvapaikanhakijaa, joista yksi on saanut turvapaikan. Wael Al-Aswadi sinnittelee vielä.
Työnantajat: "Ihmistä ei nähdä tilastojen takaa"
Hailuodon Panimon hallituksen puheenjohtaja Jürgen Hendlmeier ja toimitusjohtaja Kimmo Kaukonen ihmettelevät työntekijänsä tilannetta. Hendlmeier vertaa tilannetta entiseen kotimaahansa Saksaan.
– Tuntuu ihmeelliseltä, että hänet lähetettäisiin takaisin paikkaan, jossa hänet todennäköisesti tapettaisiin. Yllätyin, että Suomi ylipäätään lähettää ihmisiä sinne. Tietääkseni Saksa ei ole lähettänyt viime vuonna ketään Irakiin, koska se ei ole turvallinen maa. Kenties suomalaisilla viranomaisilla on jotain salaista tietoa asiasta. Ei ole loogista, että tulkinnat vaihtelevat näin paljon Euroopan maiden välillä. Tämä on pelottavaa, Hendlmeier toteaa tuohtuneena.
Hänen mukaansa pakolaiskysymykset puhuttavat paljon myös Saksassa. Jo siitä, että ihmisiä lähetetään Afganistaniin on noussut suuri haloo.
Wael Al-Aswadia hän kehuu ahkeraksi ja aloitteelliseksi työmieheksi. Jo lyhyessä ajassa hänestä on tullut panimolaisten ystävä.
– Usein ajatellaan ennakkoluuloisesti, että turvapaikanhakijat elävät vain tukien varassa eivätkä tee töitä. Wael tienaa rahansa ja maksaa veronsa. Hänellä on ystäviä täällä, ja hän on auttanut ihmisiä. Mielestäni tässä katsotaan vain tilastoja, ei ihmisiä.
Panimolla on tällä hetkellä kuusi työntekijää. Kaukosen mukaan turvapaikanhakijan palkkaaminen on vaatinut hieman tavallista enemmän byrokratiaa, mutta suurin hankaluus on tähän mennessä ollut se, että Al-Aswadilla ei ole tilinumeroa.
– Palkka on pitänyt maksaa käteisellä. Oman hankaluutensa on tuonut myös se, että hänellä ei ole ajokorttia. Trafi ei tee poikkeuksia väliaikaisten ajokorttien kanssa, toisin kuin poliisi, joka aiemmin myönsi ajokortit, Kaukonen sanoo.
Irakissa epävakaa tilanne
Ulkoasiainministeriön mukaan turvallisuustilanne Irakissa on hyvin huono. Maassa käydään taistelua ISIL-äärijärjestöä vastaan.
Kurdistanin itsenäisyyspyrkimykset ovat kiristäneet turvallisuustilannetta entisestään.
Maahanmuuttoviraston mukaan Irakin tilanne on epävakaa. Levottominta on Mosulissa, jonka Irakin hallituksen joukot ovat pyrkineet valtaamaan Isisin hallusta.
Aktiivisilla rintamalinjoilla, kuten Mosulissa ja Tel Afarissa Mosulin länsipuolella väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, ja siksi sinne ei palauteta ketään.
Turvapaikkapäätöksissä arvioidaan, onko hakijalla mahdollisuus hakeutua asumaan muualle kotimaahansa. Jos sisäinen pako on mahdollinen, myöskään aktiivisilta rintamalinjoilta tuleville hakijoille ei myönnetä kansainvälistä suojelua.
Sisäistä pakoa Bagdadiin ei sovelleta edelleenkään Isis-alueilta lähteneiden sunnien kohdalla, jos he ovat vaarassa joutua shiiamilitioiden oikeudenloukkausten kohteeksi eivätkä saa viranomaissuojelua.
Yksin tulleiden alaikäisten, vailla turvaverkkoa olevien yksinäisten naisten tai vailla työkykyistä elättäjää olevien perheiden ei edellytetä pakenevan maan sisäisesti.
Turvapaikan voi saada, jos on aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan.
Vainon syyn täytyy olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide.
Toissijaista suojelua voidaan myöntää, jos edellytykset turvapaikalle eivät täyty, mutta on merkittäviä perusteita uskoa, että henkilö joutuisi palatessaan todelliseen vaaraan.
Lähteet: Ulkoasiainministeriö, Maahanmuuttovirasto