Metronomi naputtaa vähintäänkin allegro moderato -tempossa. Viikon kuluttua päättyy viimeinen Seppo Kimasen suunnittelema Kuhmon Kamarimusiikki. Siinä lähtörytmi, jota ei voi hidastaa.
Kimanen on pokerikasvo, mutta kun hän tilittää päällimmäisiä tuntojaan, täytyy hänen vähän koota itseään, ainakin siltä vaikuttaa.
"Tänne tullessani olin jo käsitellyt luopumisprosessin loppuun, koska tein päätökseni viime syksynä. Siitä huolimatta, kun niin moni on ollut haikeilla mielin, se näköjään tarttuu. Meillä on paljon pitkäaikaisia, uskollisia kävijöitä, jotka ovat tulleet juttelemaan", Kimanen kertoo.
Jos ovat Kamarimusiikin taiteilijat vuosien kuluessa verkostoituneet, samaa voi sanoa yleisöstäkin. Kimasen ajatuksilla on vankka kuuntelija- ja ihailijakaartinsa, joka vastaanottaa Kuhmo-henkistä kamarimusiikkia missä vain, aina kun tilaisuus tarjoutuu. Helsingissä järjestettävä konserttisarja on ollut hyvin suosittu.
Tästä eteenpäin Kuhmon Kamarimusiikkia johtaa Vladimir Mendelssohn. Vaikka hän on hyvin pitkälle Kimasen oma valinta seuraajakseen, festivaalilla vähän jännitetään, miten talkooväki ja yleisö lopulta reagoivat muutokseen. Ilman talkootyötä tapahtumaa olisi mahdoton järjestää nykyisessä laajuudessa.
Musiikki ei ole vesihana
Seppo Kimanen aloitti maaliskuun puolessa välissä uuden, vielä 2,5 vuotta jatkuvan työnsä Suomen Lontoon-instituutin johtajana. Se tarkoitti siirtymistä entistä selvemmin kulttuurihallinnon puolelle. Samalla kenttä laajeni tieteeseen ja muille hengen viljelyn saroille.
"Ei musiikkia voi silti panna kiinni kuin vesihanaa. Tulen aina olemaan sellisti ja muusikko. Itse asiassa työni Lontoon-instituutissa ei radikaalisti poikkea siitä, mitä olen tehnyt Kuhmon Kamarimusiikin johdossa."
"Olen Lontoossa jatkuvasti taiteen kanssa tekemisissä, käyn paljon konserteissa, taidenäyttelyissä, teatteriesityksissä, ja järjestän itse suomalaisen kulttuurin esittelyä briteille. Instituutin johtaminen onneksi jäsentyy selvemmin kuin festivaalin taiteellinen johtaminen - se sopii 56-vuotiaalle miehelle", Kimanen arvioi.
Instituutin tehtävä on saada brittiläiset tuottajatahot kiinnostumaan esimerkiksi suomalaisista taiteilijoista riippumatta siitä, missä osassa maatamme he työskentelevät.
"Viimeksi toimme tuottajia Sodankylän filmijuhlille. Se vierailu poiki kuukauden mittaisen festivaalin Englantiin ensi vuoden huhtikuuksi."
"Valitettavasti brittiläisessä kulttuurissa kaupallisuus vain on nykyään läpitunkevaa joka alueella. He eivät voi eivätkä halua tuottaa mitään muuta kuin sellaista, mistä he uskovat saavansa aikaan vähintäänkin plus miinus nolla -tuloksen taloudellisesti."
Lontoossa Kimanen joutuu elämään myös muunlaisten ajankohtaisten tapahtumien keskellä. Russel-aukiolla räjähtäneestä bussista hän sattui räjähdyshetkellä olemaan vain noin kolmensadan metrin päässä.
"En huomannut mitään muuta kuin sen, että hälytysajoneuvoja alkoi tulla vastaan enemmän. Instituutissa vasta sain kuulla työtovereiltani, mitä oli tapahtunut. Lontoo on niin suuri kaupunki, että neljä pommia koskettaa konkreettisesti vain paria promillea väestöstä."
Riittää yhteen elämään
Ihmiset lukevat mielellään kello viiden teenlehdistä ennusmerkkejä, niin myös Seppo Kimasen lähtöön liittyen.
Spekulaatioiden mukaan Kimasen muutto Lontooseen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hän hankkii lisää kulttuurihallinnollisia ansioita pyrkiäkseen Helsingin uuden musiikkitalon tai jonkin vastaavan ulkomaisen instituution johtoon. Lontoon Wigmore Hallin nimi ainakin on mainittu.
Yrittihän Kimanen kerran Helsinkiin oopperanjohtajaksikin. Musiikkitalon johtoon tosin haettaneen pikemminkin rautaista business-osaajaa kuin taiteilijaa.
Kimanen itse ei pukahda tällaisista mahdollisuuksista halaistua sanaa. Sen verran hän raottaa ohimennen, eri yhteydessä, että ulkomailta on jo tullut houkuttelevia tarjouksia isoiltakin musiikkijuhlilta. Hän on sanonut kaikille ei.
"Nyt minulla ei ole ensisijaisesti halua työskennellä musiikkijuhlilla. 35 vuotta festivaalia riittää yhteen elämään."
Siitä huolimatta edes paluu Kuhmon Kamarimusiikin johtoon ei ole kokonaan pois suljettu vaihtoehto. "Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan", Kimanen heittää arvoituksellisesti.
"Tällä hetkellä näyttää realistiselta, että palaan Kuhmoon esiintyjän ominaisuudessa 2007."