Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan Suomi on jäljessä monia muita Euroopan maita siinä, ettei se harjoita verkkotiedustelua. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsin suojelupoliisi on onnistunut estämään kaksi terrori-iskua verkkotiedustelunsa avulla. Hänen mielestään Suomi ei voi laskea sen varaan, että Ruotsi kertoo Suomeen kohdistuvista vaarallisista uhista.
- Tällä hetkellä emme käytännössä tee itse verkkotiedustelua. Ystävällismieliset maat saattavat auttaa meitä asioissa, joissa olemme sokeita ja kuuroja, mutta se tarkoittaa myös sitä, että joistakin asioista olemme onnellisen tietämättömiä, ja se voi kostautua, Haglund sanoi.
Tiedonhankintalakityöryhmä luovutti mietintönsä Haglundille tänään. Ryhmä esittää, että viranomaiselle annettaisiin mahdollisuus rajat ylittävän tietoliikenteen tiedusteluun eli verkkotiedusteluun ja ulkomaantiedusteluun.
Haglundin mukaan kysymys vaatii tarkkaa pohdintaa kansalaisten perusoikeuksista.
- Samalla on pohdittava sitä, miten se vaikuttaisi, jos verkkotiedusteluun ei ryhdyttäisi. Silloin on kannettava vastuu siitä, että Suomen viranomaiset eivät pysty toimimaan niin tehokkaasti kuin haluaisivat meihin kohdistuvien uhkien havaitsemisessa.
Tiedonhankintalakityöryhmän työ lähtee laajalle lausuntokierrokselle. Päätösten tekeminen jää Haglundin mukaan kevääseen, seuraavalle hallitukselle.
Liikenne- ja viestintäministeriö jätti muistioon eriävän mielipiteensä, koska se pelkää tietoliikennetiedustelun vaarantavan kansalaisten yksityisyyden suojan.
Työ- ja elinkeinoministeriö on puolestaan huolestunut siitä, että tietoliikennetiedustelu voisi vaikuttaa elinkeinoelämään kielteisesti.
Tiedonhankintalakityöryhmän puheenjohtaja Hanna Nordström uskoo, että selkeä lainsäädäntö voi olla myös hyöty, jotta yritykset tietävät miten menetellään. Työryhmän tekemän selvityksen mukaan Ruotsissa vastaavan lainsäädännön luominen ei olisi vaikuttanut yritysten investointihalukkuuteen.