Puolustusministeri Carl Haglund (r.) yllätti Suomen koko ulkopoliittisen johdon pohjoismaisten ministerien yhteisellä lehtikirjoituksella puolustusyhteistyöstä. Siinä Venäjä nimettiin suorasanaisesti uhkaksi, jonka edessä Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään.
Sen enempää presidentti, ulkoministeri kuin pääministerikään eivät tienneet norjalaislehti Aftenpostenissa julkaistusta yhteisartikkelista etukäteen, vaikka se käytännössä käsitteli myös Suomen ulkopolitiikkaa eikä pelkästään puolustusministerin tonttiin kuuluvia aiheita.
Normaaliin menettelytapaan olisi sopinut, että ulostuloa ja sen muotoiluja olisi käsitelty heidänkin kanssaan. Tekstissä todettiin muun muassa, että turvallisuustilanne Pohjoismaiden lähialueilla on huonontunut merkittävästi ja maiden täytyy varautua mahdollisiin kriiseihin tai ”tapahtumiin”.
Marssijärjestyksen lisäksi myös artikkelin julkaisuajankohta herätti perjantaina kysymyksiä, koska eduskunta on jo jäänyt vaalitauolle. Pohjoismaisten ministerien yhteinen ulostulo Venäjä-suhteissa olisi voinut kiinnostaa paitsi puolustus- myös ulkoasiainvaliokuntaa.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) pitää Pohjoismaiden puolustusministerien yhteisen kirjoitukseen johtanutta menettelyä huonona.
- Suomessa voi olla vain yksi yhteinen linja, Suomen linja. Tässä olisi ollut syytä olla yhteydessä puolustusvaliokuntaan, pääministeriin ja presidenttiin. Pidän menettelyä huonona, Soini sanoi Ylellä puheenjohtajien vaalitentissä.
Haglund: Vanhaa asiaa
Haglundin mukaan kirjoitus perustui aiemmin sovittuihin ja tiedossa oleviin asioihin. Artikkeli käsitteli muun muassa puolustusmateriaaliyhteistyötä koskevaa valtiosopimusta, joka allekirjoitettiin ja uutisoitiin jo maaliskuussa.
Puolustusministeri perusteli tällä sitä, ettei hän informoinut ulko- ja turvallisuuspoliittista johtoa artikkelista.
Venäjä ei ainakaan heti perjantaina reagoinut puheisiin, kerrottiin ulkoministeriöstä. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Venäjällä ei ole reagointiin aihettakaan.
- En näe mitään syytä tällaiseen, Tuomioja vastasi arveluihin, voisiko Venäjä mahdollisesti uhkailla Pohjoismaita.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula ei hänkään odota suurta reaktiota.
- Oma arvaukseni on se, että Pohjoismaat eivät kuitenkaan ole ihan sitä painopistettä Venäjän vinkkelistä.
Koivula totesi, että esimerkiksi ilmatila- ja meritilaloukkauksia on tapahtunut vuoden kuluessa jo niin taajaan, ettei niiden painoarvokaan enää ole yhtä suuri.
Venäläismediat: Pienet valtiot säikkyvät keskenään
Uutinen Pohjoismaiden tiivistyvästä yhteistyöstä kiinnitti huomion myös Venäjällä. Vaikka viralliset tahot vaikenivat, monet mediat spekuloivat syitä yhteistyölle sekä sen merkitystä Ruotsin ja Suomen lähentymiselle Naton kanssa. Monet jopa ajattelivat sen reaktioksi presidentti Vladimir Putinin torstaiseen ilmoitukseen uusien suurien sotaharjoitusten järjestämisestä.
Venäläislehti Kommersantin haastatteleman asiantuntija Aleksei Kornejevin mukaan yksi syy huolestuneisuudelle Pohjois-Euroopassa on sijainti lähellä Venäjälle strategisesti tärkeää arktista aluetta.
- Sellaista vaaraa ei kuitenkaan ole, että nämä maat yksin tai yhdessä hyökkäisivät Venäjälle, Kornejev sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsi ja Suomi kuitenkin liikkuvat lähemmäs ja lähemmäs Natoa. Samaan lopputulemaan ovat päätyneet monet muutkin mediat, joista osa pitää Pohjoismaita jo nyt Yhdysvaltain ohjailemina. Radio Sputnikin haastatteleman politologi Aleksandr Gusevin mukaan kyse on siitä, että pienet valtiot ovat ”säikäytelleet toinen toisiaan” Venäjän uhalla.