Suomalaiset rauhanturvaajat pärjäävät muita länsimaalaisia paremmin paikallisten asukkaiden kanssa Lähi-idässä, YK:n UNIFL-joukkojen komentajana Libanonissa vuosina 1986 - 1988 toiminut kenraali Gustav Hägglund korostaa.
Hägglundin mielestä Suomen pitää EU:n puheenjohtajana lähettää rauhanturvaajia Libanoniin. Hänen mukaansa alueelle ei pidä lähteä pienellä joukko-osastolla. Suomen valtiojohto käsittelee asiaa tänään perjantaina.
Puolustusvoimain komentajana ja EU:n sotilaskomitean puheenjohtajana toiminut Hägglund julkisti torstaina muistelmat Leijona ja Kyyhky (Otava).
Hägglund näkee nykyisen tilanteen Libanonissa parempana kuin 1980-luvulla.
"Silloin siellä oli sisällissota. Tällä hetkellä Libanon on yhtenäinen eikä siellä ole vieraita joukkoja."
Optimistisesti Hägglund arvioi, että "nyt alueelle on mahdollisuus saada pysyvä rauha". Hänen mukaansa Israelin on muun muassa tunnustettava Hizbollah puolueeksi eikä terroristijärjestöksi.
Sheikki sai Hägglundilta
ajatuksen saarnaan
Suorapuheinen Hägglund kertoo muistelmissaan, miten hän tuli toimeen shiiamuslimien Ama-järjestön, äärimuslimien Hizbollah-järjestön ja Etelä-Libanonin palkka-armeijan SLA:n kanssa.
Hizbollahin päämääränä oli karkottaa israelilaiset Libanonista. Pääsiäisenä 1987 noin 200 järjestön taistelijaa hyökkäsi SLA:n tukikohtaan Suomen pataljoonan alueella. Hyökkääjät syyttivät suomalaisia ja uhkasivat tappaa heitä.
Verilöylyn estääkseen Hägglund päätti tavata järjestön hengellisen johtajan, sheikki Fadllahin, joka haukkui perusteellisesti Yhdysvallat, Israelin, Englannin, Ranskan, YK:n ja Unifilin.
"Myönsin, että varmaan vääryyksiä oli sattunut, mutta miksi kostaa YK-sotilaille, jotka olivat tulleet kaukaa kodin lämmöstä ankeisiin oloihin auttamaan Libanonin sorrettua kansaa ja varmistamaan Israelin vetäytymisen maasta."
Fadllah myönsi puolestaan, että oli väärin rangaista sotilaita kelvottoman YK:n pahoista teoista.
Hägglund pyysi, että hän toistaisi tämän nerokkaan oivalluksensa perjantain saarnassa. Hieman emmittyään hän lupasi niin tehdä.
Saarna rauhoitti tilanteen sillä erää. Hengellisen johtajan sana oli laki, jota kaikkien oikeauskoisten oli noudatettava.
Konepistooli keskeytti
hajuvesiostokset
Hägglund kertoo perhe-elämästään Libanonin Naqurassa. Komentaja ja perheelliset esikunnan upseerit olivat yleensä asuneet Israelin puolella, jota Hägglund piti outona järjestelynä.
Komentajan pitää jakaa Hägglundin mielestä miestensä vaarat eikä liueta naapurimaan rauhaan. Hägglundin vaimo, Ritva Hägglund jakoi Libanonissa puolisonsa työn vaarat.
Hägglund selvittää, kuinka "valkokaapuiset partasuut" osoittelivat heitä hajuvesiostosreissulla konepistooleilla.
Hän päättelee, että "partasuiden" aggressiivinen käytös johtui siitä, että länsimaisia panttivankeja saatettiin säilyttää liikkeen lähellä olevassa rakennuksessa.
Kenraali arvioi, että ilman läänen tukea Israel jää arabien jalkoihin.
"Pitkän päälle Israelia uhkaa sama kohtalo kuin Jerusalemin kuningaskuntaa, jonka ristiretkeläiset perustivat samalla alueelle 900 vuotta sitten. Se pysyi pystyssä niin kauan kuin sen ajan läntiset suurvallat tukivat sitä, mutta jäi arabien jalkoihin, kun näiden tuki loppui", Hägglund sanoo.
Hägglund ennustaa, että Yhdysvaltain tuki loppuu varmasti jollakin aikavälillä. Hänen mukaansa Israelin on löydettävä kestävä yhteiselon muoto naapuriensa kanssa, joka perustuu muuhun kuin asevoimaan ja muureihin.