"On luonnotonta, että samalla peitolla toimii kaksi organisaatiota, joilla on suunnilleen samat jäsenet. EU:n tulisi ottaa johtoonsa sotilasliitto Naton tehtävät Euroopassa, jolloin unioni ja Yhdysvallat voisivat vastata omista tonteistaan tasavertaisina kumppaneina", sanoo EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan tehtävästä eläkkeelle pian siirtyvä kenraali Gustav Hägglund.
Hägglund haluaisi järkeistää myös EU:n jäsenmaiden aseteollisuutta nykyistä kilpailukykyisemmäksi - päällekkäisyyksiä poistamalla samoilla rahoilla saataisiin paljon enemmän aikaan.
"Yhdysvallat on menettänyt sotilaallisen mielenkiintonsa Eurooppaan yksinkertaisesti siksi, ettei kylmän sodan ajan kaltaisia uhkia suuntaudu enää täältä Atlantin yli. EU:n laajentuminen vie vakautta yhä idemmäs. Aiemmasta painopisteestä on tullut Yhdysvalloille sivusuunta. Tätä suurta muutosta ei esimerkiksi Suomessa ole järin hyvin ymmärretty", Hägglund huomauttaa.
Hänen mukaansa EU:n tehtävänä on täyttää muutoksen luoma aukko. Unionin tulee vähitellen ottaa vastuu oman alueensa turvallisuudesta kaikin puolin ja siirtyä puolustus- ja turvallisuusyhteistyössä tasavertaiseen kumppanuuteen Yhdysvaltain kanssa. Molemmat vastaisivat tonteistaan ja hoitaisivat yhdessä tarpeen mukaan kriisinhallintaa muualla maailmassa. EU olisi Naton eurooppalainen pilari.
EU lisää yhteistyötään
Hägglund muistuttaa maailman yksinapaisuudesta, jota ei ole oikein mielletty turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Yhdysvaltain ajatukset ja kehitys suuntaavat aika pitkälti maailmaa. Se mitä Brysselissä ja Suomessa ajatellaan on melko toissijaista.
"Onneksi Ruususen unesta ollaan vahvasti heräämässä. Herättäjänä on paljolti viime syksystä tiivistynyt pohdinta EU:n perustuslaista", hän sanoo.
EU yhdentyy ja lisää yhteistyötään koko ajan myös puolustuksessa. Viikon takainen huippukokous otti Hägglundin mukaan merkittäviä lisäaskeleita hyväksyessään terrorismipaketin sisältämän solidaarisuuslausekkeen ja asettamalla tavoitteeksi perustuslain hyväksymisen kesäkuun puoliväliin mennessä.
"Perustuslaki tiivistää kriisinhallinnan yhteistyötä ja ottaa suuntaa yhteiseen puolustukseen. Perustuslakiehdotuksen sisältämän solidaarisuuslausekkeen käyttöönotto etuajassa toi jäsenmaille keskinäisen avunannon mahdollisuuden terrorismin iskiessä EU:n alueella. Sopimusluonnokseen kirjattu velvoite antaa apua muunkin hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle vie yhteistyötä taas askeleen eteenpäin", Hägglund arvioi.
Teollisuudessa paljon tehtävää
EU:lla olisi paljon työtä oman aseteollisuutensa järkeistämisessä. Hägglund näkee liikaa päällekkäisyyksiä, jollaisia Yhdysvalloissa ei juurikaan ole. Puuhaaminen pelkästään kansallisten projektien kimpussa vähentää tulosta.
"Mikäli Euroopan teollisuus yrittää kilpailla nykyisen kaltaisena tilkkutäkkinä, on tuloksena aina kakkossija. Alan teollisuutta, hankintoja, tutkimusta ja kehitystä tulisi yhtenäistää. Aseteollisuuden päätuottajiksi riittäisi arviolta kolme yritystä. Se ei kuitenkaan merkitsi tuotannon päättymistä muualla, koska alihankinta takaisi paljon työtä", Hägglund sanoo.
Hän tosin muistuttaa, että kilpailu omaa tuotantoaan tehokkaasti suojaavan Yhdysvaltain kanssa on joka tapauksessa vaikeaa. Menestyjiäkin on, mutta harvassa. Myönteisten esimerkkien kärjessä ovat matkapuhelimet ja Airbus.
Eläkkeelle ilman aikatauluja
"Siitä jää hyvä mieli, että homma on hoidettu ilman suurempia katastrofeja", kommentoi Hägglund sotilaskomitean kolmivuotista puheenjohtajuutta, joka päättyy 8. huhtikuuta. Asetettu tavoite on saavutettu. EU:lla on kyky lähettää kriisinhallintatehtäviin 60 000 miestä 60 vuorokaudessa.
"Pian edessä olevan eläkevaiheen olen mielestäni ansainnut. 47 vuotta armeijan harmaissa on riittävän pitkä aika. Suomeen palaan huhtikuussa ja sen jälkeen teen mitä huvittaa ilman aikatauluja. Vastuuta en enää suuremmin kanna", hän jatkaa - se helpottaa.