Hagels Amber eli Emma, Oulun Äimärautiolta, ihmettelee tänään Helsingin Areenaa ensimmäisen kerran elämässään, silmät selällään. Helsinki International FIM Horse Show'n kansainvälinen kuhina on elämys kenelle tahansa, saatikka sitten kuusivuotiaalle helposti hikeentyvälle herkkikselle.
"Onneksi pääsemme tutustumaan Areenaan ennen kuin on torstaina tosipaikka edessä", sanoo ratsastaja Laura Perttunen. "Mutta silti siellä voi kyllä tapahtua ihan mitä vaan."
Pelkästään ihmettelemässä oululaiset eivät silti esteratsastuksen maailmancupin kilpailun yhteydessä hypättävässä Young Horses -luokassa ole.
"Ensin pitäisi tietysti päästä maaliin, mutta kyllä me sijoitusta haemme."
Ainoina oululaisina HIHS:iin osallistuvat Perttunen, Emma ja Baltic cup -luokissa hyppäävä Karisma lähtivät kisareissulle jo viime perjantaina. Lauantaina haettiin kisatuntumaa Juhani Ehon tallilla Mäntsälässä, sunnuntai vietettiin klippaamalla karvaa, kiillottamalla varusteita ja suihkimalla harjoihin ja häntiin ylimääräistä säihkettä. Maanantaina ohjelmassa oli lepoa ja maastokävelyä, tiistaina hiottiin tarkkuutta ja herkkyyttä jumppaamalla puomiharjoituksia.
"Matka puolen Suomen halki on hevosille niin raskas, että siitä toipuminen vie aikansa. Ehon kisat olivat sattuivat sopivaan väliin, sillä pohjoisessa kausi on jo ohi", ratsastaja selittää.
Yhteinen sävel
Emman paikka HIHS:iin aukesi kesäisen Breeders' Prizen voitolla. Ratsukko paransi suorituksiaan kuusivuotiaiden Racing-sarjassa kesän mittaan, ja kasvattajakilpailun viikonloppuna kaikki loksahti lopulta kohdalleen. Vielä keväällä Perttunen mietti, jääkökään hevonen kotitalliin kovin pitkäksi aikaa.
"Emma on paljon hitaampi kuin Karisma, joka reagoi salamana kaikkeen ja sopii siksi minulle paremmin", hän miettii. "Se yhteinen sävel tuntuu löytyneen vasta nyt, olen oppinut ratsastamaan sillä."
FWB-tamma tuli Perttuselle vasta keväällä 2003, eikä se sitä ennen ollut tehnyt juuri muuta kuin orivarsan, josta on nyt kasvamassa lupaava kouluratsu Tanskassa HIHS:issäkin ratsastavan Mikaela Lindhin hoivissa.
Mistä ne oikein tulivat?
Perttunen lähti keväällä hyppäämään Karismalla grand prix -sarjaa ensikertalaisena. Aluksi ratsastajalla oli vain uskoa onnistumiseen, mutta pistesijat toivat kisa kisalta lisää itseluottamustakin.
"Sitä huomasi, että mehän pärjäämme näille Suomen huipuille", hän ihmettelee vieläkin.
Huipennus oli Hangon gp:n voitto, joka viimeistään herätti ne Suomen huiput ihmettelemään kuin varkain pohjoisesta ilmestynyttä ratsukkoa.
"Kaikki kyselivät, että missä teitä oikein on tähän asti pidetty", Perttunen nauraa.
Työtä, verta ja hikeä
Kipuaminen gp-tasolle on Perttusen sanoin vienyt "viisi vuotta kovaa työtä, verta ja hikeä". Lisäksi kaikki rahat, jotka ovat tulleet, ovat myös menneet.
"Ei ole ostettu kertaheitolla kallista kisatykkiä, vaan hitaasti ja järjestelmällisesti vaihdettu hevosta parempaan. Ainakin menestystä osaa nyt arvostaa", ratsastaja sanoo.
Menestyminen tuo myös motivaatiota.
"Se on se porkkana, joka pakottaa tallille pimeinä räntäsadeaamuinakin", hän miettii. "Jos en kilpailisi, minulla tuskin edes olisi omaa hevosta. Se on niin kallista ja aikaavievää."
Kisatykki kasvamaan
Kun kolmikko palaa Äimärautiolle keväällä valmistuneeseen kotitalliin HIHS-viikonlopun jälkeen, ohjelmassa on ensimmäiseksi lomanpätkä.
"Yritystoiminnan pyörittäminen on ollut kesannolla kisakauden ajan, se täytyy saada paremmalle tolalle", hevostarvike- ja varustemyynnillä, valmennuksella ja täysihoitotallin pyörittämisellä itsensä elättävä Perttunen sanoo.
"Sitten pitää debytoida aluetason kouluratsastuskisoissa", hän virnistää.
"Hevosvalmentajan ammattitutkinto Ypäjältä on vielä sen verran näyttöjä vaille."
15-vuotias ruotsalainen puoliverinen Karisma on tarkoitus astuttaa kukaties jo ensi keväänä. Oria etsiskellään jostain päin Eurooppaa.
"Karisma voisi hypätä gp:tä vielä ensi kauden, Emman kanssa tavoite on seitsemänvuotiaiden championaatti ja 130-senttisen tason vakiinnuttaminen. Jos Karisma sitten pääsee mammalomalle, Emma ehkä pystyisi jo gp-tasolle", Perttunen laskeskelee.
Ja jos jostain löytyisi rahaa, voisi ostaa nuoren hevosen kasvamaan, varsan varttuminen kun vie vuosia.
"Vaikka mistäpä sen tietää, mitä Karisma periyttää. Se on minulle kuitenkin niin tärkeä hevonen, että haluan siitä varsan."