Vuodesta 1999 Håbon kunnan Futurum-koulussa on vieraillut yli 6 500 uteliasta opettajaa ja koulumaailman kehittäjää tutustumassa ruotsalaisten kehittelemää koulumalliin. Kun kerran järjestelmä vetää lähes päivittäin vieraita ympäri maailmaa, kunta on keksinyt oivan keinon paikata ja parantaa koulutoimen budjettiaan. Håbon koulumallia myydään kunnassa kuin Nokian kännykkää.
Niin myös oululaiset Kaakkurin koulun rehtori Markku Niskavaara ja linjajohtaja Kristiina Manninen sekä Kansainvälisen koulun rehtori Raija Perttunen ja Kaakkurin koulun erityisopettaja Marja-Leena Välitalo ihmettelivät, pureksivat ja myöskin nielivät jotakin Håbon kunnan koulumallista 500 kruunun päivämaksua vastaan viime viikon torstaina. Ihan niin ihmeellistä ja mullistavaa eivät edes ruotsalaiset ole keksineet, etteikö myös ruotoja olisi oululaisten vierailijoiden kurkkuun jäänyt.
Ruotsissa resurssit
toista luokkaa
Håbon 18 000 asukkaan kunnan koulumallissa kaikki on kouluesittelijän Hans Ahleniuksen mukaan uutta ja itse kehiteltyä; pedagogia, organisaatio, opettajan työ, johtamismalli ja oppimisympäristö. Perusajatus Håbossa on Kaakkurin tulevan koulun kaltainen: koulu on kaikkien alueen lasten yhteinen koulu mukaan lukien esiopetus, päiväkoti ja harjaantumisopetus.
Ensi syksynä, kun upo uusi Kaakkurin koulu virallisesti avaa ovensa, läjähtää ensimmäisenä koulupäivänä sisään yli 800 oppilasta ja 60-70 opettajaa. Håbon kuuluisassa Futurum-nimisessä koulussa on noin 980 oppilasta ja reippaasti yli sata opettaja; siis kaksinkertainen määrä opettajia verrattuna Kaakkurin-malliin.
Kaakkurin koulussa oppilaat opiskelevat luokissa eri luokka-asteilla, Håbossa ei luokkamalliin uskota vaan 6-15 -vuotiaat oppilaat muodostavat yhdessä opettajajoukon kanssa yhteisen tiimin. Näitä noin 160 oppilaan 15 opettajan ja yhtensä kolmen rehtorin tiiviitä tiimejä koulussa on kuusi ja kaikilla yksiköillä on omat opetusympäristönsä 12 000 neliömetrin kokoisessa kyläkoulussa.
Ensin oppimismalli sitten rakennus
Kun Håbon kunnassa 1990-luvun puolivälissä pohdittiin, miten kylän ränsistynyt ja sadevedet sisään päästäväY koulu pitäisi uusia, luotiin visio ja filosofia pedagogiasta ennen kuin arkkitehdit ja insinöörit päästettiin työn tohinaan rakentamaan ja uudistamaan koulurakennusta.
Vieraita päivät pääksytysten Futurum-koulussa kierrättävä ja hyvänään pitävä matematiikan opettaja Ahlenius kertoo, että pienen kunnan ensisijainen ongelma uuden koulun rakennusvaiheessa oli raha. 40 miljoonan kruunun investointi koulurakennukseen ei Ahleniuksen mukaan olisi onnistunut ilman ymmärtäväisiä poliitikkoja ja pitkälle vietyä ideointia.
"Asia nähtiin investointina tulevaisuuteen ja lapsiin. Yhtiöt maailmalla ja Ruotsissa uskovat tiimityöskentelyyn ja sosiaaliseen kanssakäyntiin. Näitä ominaisuuksia opettelemme Futurumissa. Vielä on aikaista sanoa, olemmeko onnistuneet tehtävässämme", Ahlenius kertoo investoinnista.
Koulun tiimityöstä Ahlenius esittää oululaisvieraille osuvan vertauksen. "Eihän teillä siellä Oulussakaan Nokian insinöörit työskentele iän mukaan eri huoneissa. Vai työskenteleekö?"
Opettajat tasavertaisempia
Futurumissa kaikilla opettajilla on oma tehtävänsä, kuitenkin kaikki opettajat ovat Ahleniuksen mukaan tasavertaisia. Rajaa aine- ja luokanopettajan välillä ei ole. Koulun yksi perusidea onkin yksi yhteen ruotsalaiseen yhteiskuntaan syvälle juurtunut filosofia; kaiken tekemisen ja olemisen läpi huokuu demokratia ja tasavertaisuus.
Oululaiset opettajat hämmästelivätkin sitä, miten Futurumin-opettajat sulautuivat opetusympäristöön menettämättä auktoriteettiaan oppilaidensa silmissä. Jakkupukuisia opettajia ei koulun käytävillä tai luokkahuoneissa näkynyt.
Myös opetustyö soljui silminnäkijöiden mukaan huomaamattomasti. Koulun ilmapiiriä leimasi rauha ja kiireettömyys, vaikka samassa opetustilassa saattoi olla yhtä aikaan meneillään useita eri opetusryhmiä ja eri ikäisiä oppijoita. Tunnilta toiselle siirtyminen sujui ilman häiritsevää kellon pirinää.
Markku Niskavaaran päätä on vaikea kääntää. "Oppilaiden ohjaus oli paikoitellen hukassa ja opettajien työskentely oli enemmänkin oppilaiden tuutorointia kuin opettamista", puolustaa Niskavaara vanhaa opettamismallia.
Palkkaa tehdyn
työn mukaan
Futurumissa opettajien työviikkoon mahtuu 17 tuntia opetusta ja yhtä monta tuntia opetuksen suunnitteluun. Kaakkurin koulussa suurin osa opettajan työajasta kuluu opettamistyössä. Tuntien suunnittelusta ei liiemmin makseta.
Markku Niskavaara ja Kristiina Manninen olisivatkin heti valmiita siirtymään viikkomääräisestä palkkauksesta kokonaistyöaikapalkkaukseen. Myös ikuinen köydenveto luokan- ja aineopettajien välillä vaikeuttaa opettajien yhteistyötä suomalaisissa kouluissa.
"Kokonaistyöaikapalkkaus ratkaisisi monta ongelmaa kouluissamme, mutta se vaatisi tolkuttomasti lisää rahaa", Niskavaara aprikoi.
Todellisuus leikkaa siivet unelmilta
Raija Perttunen ja Kristiina Manninen mieltyivät ruotsalaisen koulun tapaan huomioida oppilaan yksilöllinen oppimistyyli. Oppilaan oman arvioin mukaan hän joko työskennellä ryhmässä tai yksin, valoissa tai hämärässä, suljettujen ovien takana taikka avoimessa oppimisympäristössä. "Luokaton oppimisympäristö oli vaikuttava. Paljon viherkasveja ja kodinomainen tunnelma", Perttunen, Manninen ja Välitalo kiittelevät naapurin koulua.
Mutta Niskavaara muistuttaa kollegoitaan kylmästä todellisuudesta. "Suomessa meillä on huomattavasti suuremmat opetusryhmät ja vähemmän opettajia jokaista oppilasta kohti. Samanlaiseen tulokseen pääsisimme Kaakkurissakin, jos meillä olisi käytössämme samat resurssit kuin Håbon koulussa."
Manninen ei kuitenkaan anna helposti periksi. "Ajatusta voidaan soveltaa Kaakkurissa. Esimerkiksi kaksi luokaa jaetaan kolmeen eri ryhmään."
Niskavaara loppukadetti ampuu Mannisen ajatuksen alas lopullisesti. "Ensi vuonna Oulun kaupunki leikkaa 1 900 tuntia pois perusopetuksesta. Näin lukee käyttösuunnitelmassa."
Naapurilla myös ongelmansa
Vaikka usein asiat näyttävät ruusuiselta aidan toisella puolen, jotain hyvää oululaisopettajien mukaan löytyy toki Suomen ja Oulun kouluista. "Sovellettuna Håbon kunnan malli on käyttökelpoinen. Keskeinen hyvä koulussa oli ehdottomasti sujuva sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteisöllisyys", Niskavaara kommentoi kouluvierailun päätteeksi.
Parhaillaan Ruotsissa kampaillaan opettajapulaa ja opettajien eläköitymistä vastaan. Ahlenius kertoo, että nuoria opettajia on täysin mahdoton houkutella työhön 2 200 euron kuukausipalkalla. "Ruotsin kouluissa noin 20 prosenttia opettajista on epäpäteviä", Ahlenius kertoo asian synkimmistä puolista.
Huojennukseksi ja vierailun loppuhuipennukseksi Ahlenius kertoo Håbon kunnan koulumallin opetuslapsista. "Kymmenistä tuhansissa Ruotsin kouluista vain 13 koulussa käytetään tai sovelletaan Håbon mallia. Ruotsin lisäksi yksittäisissä kouluissa myös Tanskassa ja Norjassa."
