"No entäpä mitä mieltä Pekka oot tästä asiasta?”
Ei uskoisi, mutta suurin piirtein näin tuttavallisesti ja leppoisasti puhutteli toinen juontaja vihreiden puheenjohtajaa Pekka Haavistoa TV1:n vaalitentissä jokunen viikko sitten. Keskustelussa olivat mukana kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat, ja muita puoluejohtajia puhuteltiin asialliseen sävyyn koko nimillä.
Viikon päästä Ylen puoluekohtaisessa vaalitentissä Haavistoa taas pekateltiin ja kohdeltiin mielin kielin. Muut puoluejohtajat saivat vastaavissa tenteissä virallisempaa ja tylympää kohtelua. Haavistoa ei yritetty laittaa mistään tiukoille kuten toisia, erityisesti keskustan Juha Sipilää, jolta tiukattiin asioita jankkaamalla eikä sitten annettu aikaa selittää.
Edellinen havainto on tehty ilman keskustalaisia silmälaseja, joilla monet puolueen kannattajat katselevat näkemättä Sipilän toiminnassa vähäisintäkään vikaa.
Onko syynä Haaviston miellyttävä olemus vai Ylen toimittajien sympatiat vihreää aatetta kohtaan?
Ei ole mitään uutta siinä, että niin sanottu puolueeton media suosii vihreitä. Takavuosina eräs nimeltä mainitsematon maan suurin sanomalehti toimi perustehtävänsä ohella vihreiden Helsingin piirin puoluetoimistona. Lehden viikonloppuliite otti puolueen silloisen puheenjohtajan Anni Sinnemäen virallisen fanilehden roolin.
Toki media saa määrätä oman linjansa. Kuten pyrkiä saamaan pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen tyhjäksi asukkaista ja syyllistää jatkuvasti muuta maata helsinkiläisten siivellä eläjiksi.
Yleisradio on meidän kaikkien Yle-verollamme rahoittama instituutio, jossa pitäisi tarkemmin huolehtia tasapuolisesta kohtelusta vaaliohjelmissa. Ylen viimeinen suuri vaalikeskustelu nähdään tällä viikolla. Toivottavasti asia on sitten kunnossa.
Aioin kirjoittaa, miten mainitussa Ylen vaalitentissä oli merkille pantavaa perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon myönteinen kehitys. Millaista koulutusta mies lie saanut? Halla-ahohan puhui välillä lähestulkoon järkeviä ja esitti asiat kansantajuisesti.
Myös Kalevan ja Ylen Oulussa viikko sitten järjestämässä puoluejohtajien vaalitentissä Halla-aho esiintyi edukseen. Hän ei enää kisko keskusteluja joka välissä iänikuiseen maahanmuuttoteemaansa vaan esittää perustellut mielipiteensä kysytystä asiasta. Eivätkä yritykset viljellä huumoria ole enää yhtä väkinäisiä ja myötähävettäviä.
Näitä kehuja ampuu jalkaan hiljattain julkisuuteen tullut perussuomalaisten vaalivideo V niin kuin ketutus. Harvoin näkee teoksen muodossa ja sisällössä yhtä suurta eroa. Videohan on teknisesti hyvää työtä eikä näytä halvalla tehdyltä. Animaatiota käytetään oivaltavasti, ja jälki on ammattimaista.
Vastaavasti käsikirjoitus ja idea ovat surkeita. Käyttäisin ilmaisua kuin pikkulapsen tekemiä, ellei se loukkaisi julmasti pikkulapsia.
Toki huonosti äänitetyssä mutisten näytellyssä Nordic Noir -tyyliä jäljittelevässä suomalaisessa tv-sarjassa on viidessä minuutissa tuhansia kertoja enemmän väkivaltaa kuin perussuomalaisten ”elokuvassa”. Poliittisessa mainoksessa ei vähäinenkään väkivalta ole soveliasta.
Todennäköisesti vaalivideon kökköys oli tahallista ja ajoi tarkoituksensa. Se tuotti hirveästi älämölöä ja ilmaista julkisuutta.
Montakohan äänestäjää video sai puolelleen? Tuolla tyylillä puolue varmasti menettikin ääniä.
Entä paljonko Ylen vihreä tuttavallisuus kerää puolueelle ääniä? Tasan viikon päästä ollaan näistäkin kysymyksistä paljon viisaampia.