Presidentinvaalin ensimmäinen kierros oli Sauli Niinistölle (kok.) läpihuutojuttu. Pekka Haavistolle (vihr.) jo kakkostila oli komea sulka hattuun.
Kysymys kuuluu, voiko toisesta vaalista sukeutua vielä totinen kamppailu vai onko Niinistön voitto jo kirkossa kuulutettu.
Jos katsoo aiempia kakkoskierroksia, kaikki on mahdollista. Pitää kuitenkin muistaa, että kakkospaikalta on noustu hengittämään voittajan niskaan, mutta ei voittajaksi.
Haavisto lähtee jatkoon pitkältä takamatkalta. Kolmen edellisvaalin kakkosista Elisabeth Rehn (r.) sai äänistä 22, Esko Aho (kesk.) 34,4 ja Niinistö 24,1 prosenttia.
Haaviston äänisaalis oli 18,8 prosenttia, runsaat 570 000 ääntä. Ykköskierroksella annettiin noin kolme miljoonaa ääntä. Jos äänestysinto pysyy samalla tasolla, Haaviston pitää voittaakseen saada niistä lähes miljoona ääntä lisää. Niinistölle riittää noin 400 000 lisä-ääntä.
Suurin osa "vapautuneista" äänistä on muualla kuin rintamailla eli ei Haaviston vahvimmilla tukialueilla, esimerkiksi Pohjois-Suomessa.
Haavisto onkin haastaja. Hänellä ei ole kuitenkaan mitään menetettävää, vain voitettavaa.
Niinistöllä on vain hävittävää. Jos nyt 63-vuotias Niinistö jäisi toiseksi, hän tuskin enää asettuisi ehdolle. Hävitessäänkin nyt 53-vuotias Haavisto voisi pyrkiä uudelleen.
Kisan ratkaisevassa yhtälössä on monta tuntematonta tekijää.
Yksi tärkeimmistä on onnistuminen tv-tenteissä. Kumpi näyttää ja kuulostaa presidentillisemmältä? Pikkuasiatkin voivat ratkaista.
Niinistö onnistui jo nähdyissä tv-tenteissä kohtuullisesti kun taas Haavisto oli niissä paras. Tv-ruudun voima vain kasvaa kaksinkamppailussa. Niinistö ei voi enää piiloutua ehdokasmassaan.
Haavistokin joutuu töllöttimessä nyt tiukemmalle. Sulava puhetaito ja miellyttävä olemus eivät enää riitä, vaan pitää panna vielä paremmaksi.
On selvää, ettei ehdokkailla ole varaa virheisiin. Niinistön kampanjalta olisi kardinaalivirhe tehdä numeroa Haaviston sukupuolisesta suuntautumisesta, koska se voisi osua omaan nilkkaan.
Linnan isoimmat avaimet ovat ykköskierroksella muita ehdokkaita äänestäneillä. He ratkaisevat, mikä on toisen vaalin äänestysprosentti. He vaikuttavat sekä äänestämällä että jäämällä kotiin.
Haavisto hyötyisi Niinistöä enemmän siitä, että muita kuin heitä äänestäneet menisivät nyt uurnille laiskemmin.
Rannalle jääneistä tuskin kaikki edes yrittävät ohjailla heitä äänestäneitä. Presidentinvaali on yleensä henkilövaali ja tällä kertaa aivan erityisesti.
Niinistöllä on parhaat mahdollisuudet saada lisä-ääniä etenkin Paavo Väyrysen maaseutuäänestäjiltä, etenkin sieltä varttuneemmasta päästä.
Arvoituksia ovat sen sijaan demarit ja perussuomalaiset. Heidän äänensä voivat jakaantua tasaisemmin Niinistön ja Haaviston laareihin, samaten Eva Biaudet´ta (r.) äänestäneiden. Niinistö vienee valtaosan kristillisdemokraattien äänistä.
Oma lukunsa on se, kumpaa ehdokasta naiset äänestävät enemmän. Niinistöllä on tasaisesti mies- ja naiskannattajia, mutta Haavisto on tässä muuttujassa niskan päällä.
Niinistön kannatuskäyrä laski ennakkoäänistä sunnuntain ääniin verrattuna liki viisi prosenttiyksikköä kun taas Haavistolle sunnuntai oli peräti lähes kahdeksan prosenttiyksikköä parempi. Tuuli siis ainakin oli Haaviston takana.
Arvoituksellisin muuttuja on se, missä määrin Haaviston homoseksuaalisuus, sivarius, vihreys ja kirkkoon kuulumattomuus vaikuttavat, jos vaikuttavat. Ykköskierroksen tulos näytti, etteivät ne vaikuttaneet. Nyt kun mukana on enää kaksi ehdokasta, tilanne voi olla toinen. Ääniä kun pitää saada muiltakin kuin niiltä, joille näillä seikoilla ei ole merkitystä.
Jos uskaltaa ennustaa: yli 40 prosentin tulos olisi Haavistolle hyvä ja 45 prosentin ylitys superhyvä tulos. Yli 50 prosenttia olisi kaikkien jytkyjen äiti. Niinistölle vain yli 50 prosentin tulos on voitto.