Vuoden 2012 presidentinvaalin ensimmäinen kierros on käyty. Kokoomuksen Sauli Niinistöä oli juuri niin hankala pysäyttää kuin mielipidemittaukset ennalta kertoivat. Hän lähtee vaalin toiselle kierrokselle suurena ennakkosuosikkina, jonka voittaminen vaikuttaa lähes mahdottomalta.
Jos Sauli Niinistön ykkössija olikin odotettu, muiden osalta yllätyksiä riitti. Niistä päällimmäinen on vihreiden ehdokkaan Pekka Haaviston uskomattoman hyvä tulos. Hän ylitti kirkkaasti puolueensa kannatuksen.
Syitä Haaviston menestykseen on useita. Ensiksi hänen asiaosaamisena oli vakuuttavaa. Toiseksi hänen keskustelutapansa sai osakseen ihailua, jopa perussuomalaisten Timo Soinilta. Haavisto ei näykkinyt eikä haukkunut. Hän oli viileän asiallinen.
Kolmanneksi Haaviston menestys kertoo jonkinlaisesta vastajytkystä. Perussuomalaisten tukevan eduskuntavaalivoiton jälkeen poliittisen keskustelun kulttuuri muuttui. Mukaan tuli maahanmuuttovastaisuutta, vihapuhetta ja uudenlaista EU:ta vastustavaa impivaaralaisuutta. Seksuaalisesta suuntautumisestaan avoimesti puhunut Haavisto herätti suomalaisissa halun äänestää suvaitsevaisuuden puolesta.
Haaviston menestys voi tarkoittaa myös perussuomalaisten kannatuksen taitekohtaa. Timo Soinin osalta ensimmäinen kierros sujui kerrassaan kehnosti. Syyksi ei riitä se, että kyseessä oli henkilövaali. Perussuomalaiset kuitenkin ovat paljolti yhtä kuin Soini.
Perinteiselle poliittiselle vasemmistolle vaalit olivat täydellinen katastrofi. Demarit ehtivät hallita presidentinlinnaa 30 vuotta. Paavo Lipposen tulos jäi kauaksi siitä, mihin demarit ovat tottuneet. Komea poliittinen ura sai pisteen sunnuntai-iltana.
Vasemmistoliiton ehdokkaalla Paavo Arhinmäellä ei alkujaan ollut minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia toiselle kierrokselle.
Vasemmiston kehnolla tuloksella on todennäköisesti suoria sisäpoliittisia vaikutuksia. Hallituksessa olevat SDP ja vasemmistoliitto joutunevat terävöittämään otteitaan verottaakseen kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatusta.
Hallitusyhteistyötä sunnuntain lukemat eivät ainakaan helpota. Liian monella hallituspuolueella on profiloitumisen tarvetta etenkin, kun kunnallisvaalit siintävät jo edessä.
Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen kävi aktiivisen, suorastaan raivoisan kampanjan, jonka tulos yllätti lähes jokaisen politiikan tarkkailijan Suomessa. Keskustan kovista nimistä toinen toisensa jälkeen kieltäytyi ehdokkuudesta, ja puolueen johto suhtautui aluksi silmiinpistävän nihkeästi Väyrysen ehdokkuuteen.
Noin 18 prosentin kannatukseen yltänyt Väyrynen aiheuttaa puolueelle samalla kuitenkin ongelman. Hänen kannatuksensa oli selvästi korkeampi kuin keskustan viime eduskuntavaaleissa. Väyrynen saattaa vielä innostua kisaamaan keskustan puheenjohtajuudesta. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on kolme vuotta, mikä on toimettomalle poliitikolle liikaa.