Oulun taidemuseon johtaja Taina Myllyharju katsoo Suomen pankin taloa himoiten. Pankin portaikossa hän pysähtyy ihailemaan vielä pienoismallia pankkitalosta. Mitä ihmettä, onko Aarne Ehojoen 1970-luvulla suunnittelema, paljon parjattu rakennus nousemassa arvoon arvaamattomaan? Kyllä vain, Myllyharjulla on visio: kaupunkiin pitäisi saada taidehalli tai nykytaiteen museo. Siihen tarkoitukseen Suomen pankin talo olisi paras mahdollinen.
"Ei tämä mikään uusi asia ole, sitä on pohdittu monella tasolla. Jo Kuuranhallan Hemmo ehdotti sitä puolitoista vuotta sitten tutustuessamme Sveitsin taidemuseoihin. Kotiin palatessani katsoin Suomen pankkia uusin silmin", Myllyharju kertoo.
Kun hän tuli ilmaisseeksi haaveensa Oulun taiteilijaseuran puheenjohtajalle Jyrki Poussulle, huomasivat he molemmat pohtineensa samaa. Kaleva vei kaksikon tutustumaan haaveidensa kohteeseen, harmaaseen pankkitaloon. Pankkisaliin evättiin pääsy, mutta yläkerroksen tyhjillään olevaan ruokailutilaan sentään pääsee.
"Ai kun tuolla parvekkeella olisi mahtava taidenäyttelyn avajaisissa seisoskella viinilasi kädessä ja katsella puistoon", innostuvat Myllyharju ja Poussu. Parvekkeelta voisikin siirtyä yläkerroksen sisäpihalle.
Näyttelytiloille
on painetta
Myllyharjun ja Poussun visioissa Franzénin puistoon tulisi uudenlaista kuhinaa, ja se muodostaisi Keski-Euroopan malliin aktiivisen kulttuurikeskuksen Lyseon nurkille.
"Näen jo sieluni silmin Suomen pankin talon taidehallina. Yläkerrassa olisivat edustus- ja työskentelytilat, pankkisalissa näyttelytilat ja kahvila", jatkaa Myllyharju visiointia.
Taidekuljetuksetkin sujuisivat kuin tanssi, sillä rekka-autotkin pääsevät ajamaan suoraan sisään.
"Viime viikonloppuna gallerioiden taidenäyttelyn avajaisia kolutessani tunne taidehallin tarpeesta vain vahvistui. Pitäisi saada yksi iso tila, jossa voisi esitellä kokeellista nykytaidetta ja isoja videoinstallaatioita."
Monet pitävät Suomen pankin taloa kaupunkikuvan rumentajana, mutta Myllyharju ja Poussu näkevät, että rumuus voitaisiin kääntää voitoksi.
"Rakennuksessa on särmää. Ei tilan tarvitse hieno olla, kunhan on valoa ja seinäpintaa", Poussu toteaa.
Hänen mukaansa näyttelytiloille on painetta, sillä Oulu on kasvanut huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
"Taidehalli vain monipuolistaisi taiteen tarjontaa kaupungissa", pohtii Poussu.
Myllyharju muistuttaa, että myös taiteilijoiden vierasateljeetiloille olisi kysyntää.
"Juuri juttelin Hannu Väisäsen kanssa asiasta. Hän totesi, että olisi Oulussa mielellään kauemminkin, jos vain olisi ateljeetilat käytössä."
Byströmin taloon tällaisia jo suunniteltiinkin, mutta tilat menivät nuorisoasiankeskukselle. Iin kunnassa asiaan on jo herätty, siellä kaavaillaan ateljeetilojen tarjoamista taiteilijoille.
Nykytaiteen
areena
"Kyllä tänne useampi taidelaitos mahtuisi, onhan niin kaikissa suurissa kaupungeissa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväkylässä. Meillä on taidemuseon lisäksi kuusi pientä galleriaa."
Myllyharjun mielestä taidemuseokin on pinta-alaltaan varsin pieni eikä taidetta voi esittää siinä laajuudessa kuin haluaisi. Hän kertoo, että kyselyjä tulee ympäri Eurooppaa isoimmillekin näyttelyille.
Mahdollinen taidehalli toimisi nykytaiteen, nuorten taiteilijoiden esittäytymispaikkana. Siellä voisi esittää isoja video- ja tilateoksia.
Kuka laitosta sitten pyörittäsi?
"Kyllähän sellainen rahaa nielee, mutta taustalla voisi olla esimerkiksi säätiö. Kyllä taidemuseollakin voisi olla pari toimipistettä, meillä olisi hyvä amanuenssikin siihen hommaan."
Poussun ja Myllyharjun mielestä nykyinenkin taide-elämä tarvitsi mesenaattinsa.
"Niinimaa sijoitti rock-klubiin, eikö löytyisi vielä joku NHL-pelaaja, joka haluaisi investoida taiteeseen", he kysyvät.
Paikka
keskustasta
Taidehallin kaltaisen laitoksen pitäisi heidän mukaansa sijaita mielellään keskustassa, jotta väkeä riittäisi.
"Joissakin kaupungeissa vastaavia on kauppakeskusten tai kirjastojen yhteydessä ja kävijämäärä on huima. Ehkä niin voisi olla Oulussakin."
Ehdotus elokuvakeskuksen valmistuttua tyhjentyvän Formia-elokuvateatterin tiloista ei sekään kuulostaisi heistä hullummalle.
Suomen pankin edessä Myllyharju kuitenkin vielä huokaa: "Tuohon sopisi neonkyltti ja ulkoseiniinkin voisi heijastaa kuvia."