Pitkäaikainen haaveesi käy toteen: löydät ihastuttavan 1950-luvun omakotitalon, jonka pihassa on omenapuita ja keittiö remontoitu 2000-luvulla. Kuntotutkimuskin on jo tehty – kaikki vaikuttaa täydelliseltä. Allekirjoitat kauppakirjan.
Talokauppoihin liittyy paljon jargonia, mikä voi välillä mennä yli hilseen. Asianajaja Kalle Pyrhönen muistuttaa, että kaikki millä on vähänkin merkitystä asuntokaupassa, tulisi merkitä kirjallisesti sopimukseen.
”Kirjallisella sopimuksella vältytään siltä, että ostajan ja myyjän välisissä erimielisyyksissä ajauduttaisiin muistin varaan. Lähtökohta on se, että kauppakirja on merkityksellisin todiste siitä, mitä on sovittu”, Pyrhönen toteaa.
Alkukartoitus on paras paikka aloittaa
Joillekin talohaaveen saavuttaneille yllä kuvailtu tilanne on valitettavasti todellisuutta – eikä sen kohdatessaan kannata aikailla. On syytä ottaa yhteyttä asianajajaan: hän neuvoo, miten tilanteessa tulisi toimia.
”Alkukartoituksesta lähdetään liikkeelle. Katsotaan mistä on kyse, ja neuvotaan viemään asiaa suuntaan tai toiseen”, kertoo Pyrhönen.
Asianajotoimisto Kalle Pyrhöselle voi varata ilmaisen 20 minuutin alkukartoituksen, joka käydään puhelinkeskusteluna. Alkukartoitus ei sido soittajaa mihinkään, vaan sen tarkoitus on nimenmukaisesti kartoittaa henkilön senhetkinen tilanne ja antaa suuntaviivat jatkolle.
”Toimeksiannosta tehdään erikseen sopimus, jos henkilö haluaa asianajajan avukseen tilanteen hoidossa. Siitä eteenpäin sitten pääsääntöisesti asianajaja vie asiaa eteenpäin ja on yhteydessä tarvittaviin tahoihin”, Pyrhönen summaa.
Miksi vanhoista taloista riidellään?
Valitettavan usein kiinteistökauppariitojen kohde on juuri vanha omakotitalo. Niitä on Suomessa paljon tarjolla, ja iso osa on kuitenkin hyväkuntoisia.
Kiinteistökaupoista syntyvien riitojen välttämiseksi erityisen tarkkana pitää olla kahden asian suhteen: kauppakirjan ja kuntotutkimusten. Nämä kun on tehty perusteellisesti, riskit pienenevät merkittävästi.
”Taloja rakennetaan aina senaikaisin materiaalein ja menetelmin, ja usein nämä muuttuvat talotekniikan kehittyessä”, tuumaa Pyrhönen. ”Rakenteisiin menevä kuntotutkimus on ensisijaisen tärkeää tehdä vanhemmille taloille ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Näin minimoidaan riskit riitojen syntymiselle.”
Talohaaveen toteuttamisen ei ensimmäisenä ajattelisi vaativan menneisyyden rakentamistapojen ja -materiaalien selvitystä.
Onneksi talon ostajan ei tarvitse yrittää olla asiantuntija 1950-luvun rakennusmääräyksissä: olemassaolevia ammattilaisia kannattaa ja tulee hyödyntää tutkimuksissa ja lausunnoissa.
Aina näin ei tehdä, ja silloin riskit riidoille kasvavat kaupanteon jälkeen ilmenneissä ongelmatilanteissa. Joskus asioista sovitaan suullisesti, muttei kirjata kauppakirjaan.
”Jos jotain on sovittu ohi kirjallisen sopimuksen, kannattaa ehdottomasti olla asianajajaan yhteydessä”, Pyrhönen kehottaa. ”Silloin katsotaan yhdessä, miten asian kanssa edetään.”
