Moni oululaispäättäjä puhui maanantai-iltana kaupunginvaltuustossa korkeamman rakentamisen puolesta. Samaa mieltä on Oulun kaupungin rakennusvalvontaviraston tarkastusarkkitehti Esa Kauppi. "Meillä Oulussa rakennetaan turhan varovaisesti. Rakentamista voisi kutsua näpertelyksi huolimatta suuresta volyymista."
Kaupin mukaan Oulussa ei ole oikeastaan tapahtunut mitään uutta rakentamisessa sitten sotien jälkeen.
"1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa Oulun kaupunki muuttui, kun rakennettiin Tuiraan koskikeskus ja kaupungin keskustaan kaupungintalo ympäristöineen. Nuo rakennukset ovat muuttaneet Oulun kaupunkikuvaa rajuimmin. Silloin mentiin rohkeasti ylöspäin kaikissa asioissa, rakentamisessakin."
Joukko oululaisrakentajia,
-suunnittelijoita, -viranomaisia ja -päättäjiä vieraili syyskuussa arkkitehtuurimatkalla Hollannissa. Monen matkalla olleen silmät avautuivat. Hollannissa rakentaminen on rohkeaa ja korkeaa, päinvastaista kuin Oulussa.
Viimeinkin torni Vänmanninsaareen
Rohkeammasta ja myös korkeammasta rakentamisesta on toki Oulussakin puhuttu aika ajoin. Aimoannos rohkeutta Ouluun oli tarjolla 45 vuotta sitten, kun arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen laativat arkkitehtuurikisan voittaneen monumentaalikeskuksen kauppatorin lähialueille. Suunnitelmiin kuului 23-kerroksisen tornitalon rakentaminen Vänmanninsaareen nykyisten kirjaston ja teatterin nurkille. Kaupungin virastotaloksi suunniteltua taloa ei rakennettu, mutta oululaisajatuksissa se elää edelleen.
"Kyllä tornin soisi siihen vielä tulevan. Aikoinaan hanke siirtyi ja siirtyi kunnes lopulta yleinen mielipide nousi rakentamista vastaan. Puhuttiin, että Oulun pitää pysyä Oulun kokoisena, mikä kaiketi tarkoittaa tätä matalaa tyyliä, jota nyt vedetään", kaupungin tarkastusarkkitehti Esa Kauppi sanoo.
Viimeksi Vänmanninsaaren tornitalon rakentamisesta käytiin keskustelua reilu vuosi sitten. Hanke hyytyi aivan kuten aikaisemminkin; Oulun kaupunkirakenne ei kuulemma tornitaloja kaipaa. Kauppi ei kuitenkaan halua luovuttaa.
"Vänmanninsaaressa on ehdottomasti tornin paikka", hän painottaa ja luettelee koko joukon muitakin paikkoja, joihin korkea rakentaminen soveltuisi. "Nykyinen ratapiha-alue, Merijalin ranta, Lammassaari, Oulun keskustan korttelista Galleria, Pallas sekä Kauppuri-kortteli. Kaikkea rakentamista ohjaa kaava ja kaavaahan voidaan aina muuttaa", Kauppi vihjaa.
Merta tulisi
käyttää hyväksi
Oululainen rakentaja, Oulun Rakennusteho Oy:n toimitusjohtaja Antti Moilanen oli mukana Hollantiin suuntautuneella arkkitehtuurimatkalla. Hän kiinnostui etenkin Hollannin tavasta hyödyntää merta rakentamisessa.
"Mereen rakentaminen olisi haasteellista. Minusta Esa Kaupin Kempeleenlahteen suunnittelema asuntoalueidea on ihan toteuttamiskelpoinen ja mielenkiintoinen. Oulussa on jo mereen rakentamisesta kokemustakin, sillä Kiikelihän on rakennettu osittain mereen."
Moilasen mielestä meren läheisyys tulisi huomioida oululaisessa rakentamisessa huomattavasti nykyistä paremmin. "Kaikki on tietenkin kiinni siitä, miten maata kaavoitetaan. Meren rannat ovat olleet hyvin kysyttyjä asuinalueita", Moilanen tietää.