Helteinen sää yhdessä kuivuuden kanssa vauhdittavat viljan valmistumista. Sateisen kevään aiheuttaman viivästymisen vuoksi ollaan kuitenkin vielä joitakin päivä jäljessä ajankohdan pitkän aikavälin keskimääräisestä kasvutasosta. Haaveet huippusadosta saadaan jo haudata.
"Satovaihtelut maakunnan ja jopa kuntien sisällä tulevat olemaan suuret. Ja kun vaihteluita on runsaasti, se leikkaa odotukset hyvästä sadosta", arvioi johtaja Erkki Joki-Tokola Maatalouden tutkimuskeskuksen Ruukin tutkimusasemalta.
Joki-Tokolan mukaan kuivuus vaikuttaa silminnähden jo sekä viljan että säilörehunurmen kasvuun.
Kasvu vaihtelee maalajista ja paikasta riippuen. Heikoin tilanne on hietamailla, joita löytyy etenkin Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseudulta. Parhaiten pärjäävät kasvit multavilla mailla, missä veden pidätyskyky on parempi.
"Kun katsoo peltomaisemaa, näkee kellastuneita, pakkotuleentuneita viljakasvustoja. Niihin ei varmaan tähän aikaan tulehtuneena ole ehtinyt tulla jyväsatoa. Joten jonkinlaisia satomenetyksiä on odotettavissa. Ne, jotka ovat vielä vihreänä, eivät varmaan tule tuottamaan huippusatoa näin kuivissa olosuhteissa", Joki-Tokola ounastelee.
Keskiarvo
ei kerro mitään
Jos tarkastellaan keskiarvolukuja, voidaan todeta, että sekä lämpötilan että sateiden suhteen tämä vuosi mahtuu keskiarvoihin. Joki-Tokola huomauttaa kuitenkin, etteivät keskiarvoluvut kerro tänä vuonna mitään. Sadetta tuli talvella ja toukokuussa, mutta ei enää kesällä. Lämmintä on puolestaan vasta nyt - heinäkuussa.
Toisin paikoin vettä on tullut rankasti, toisin paikoin ei lainkaan. Siellä, missä vettä on satanut, se on ryöpsähtänyt sellaisella voimalla, ettei maa ehdi pidättää, vaan vesi valuu ojiin. Hellesään johdosta myös haihtuminen on tavanomaista voimakkaampaa.
Ruukin tutkimusasemalla on seurattu lämpötiloja ja sademääriä pitkässä juoksussa. Toukokuun keskilämpötila oli 8,3 astetta, kun vastaava luku 30 vuoden saatossa on 7,7 astetta. Kesäkuussa oli 12 astetta, mikä on 1,2 astetta keskiarvoa alempi.
Viime päivien helteen nostanevat heinäkuun lämpötilan selvästi keskiarvon yläpuolelle.
Toukokuussa tutkimusasemalla mitattiin sadetta saadun peräti 83 millimetriä, kun pitkän aikavälin määrä on 36 milliä. Kuivuus alkoi kesäkuussa, jolloin satoi vain 6,5 milliä keskiarvon ollessa 49 milliä. Sama suunta on jatkunut heinäkuussa. Tähän mennessä on satanut 15,4 milliä, kun normaalisti vettä ropissee peräti 61 milliä.
Vesi katosi
äkkiä ojiin
Maanviljelijä Jaakko Nivala Haapajärven Aholankylän Mehtäperältä tutkailee keskellä pihaa olevaa vesimittaria ja lukee siitä, että perjantaina ja lauantaina satoi yhteensä 28 milliä. Sitä ennen ei ollut satanut viikkokausiin.
"Viikonloppuna oli ukonilma ja satoi rajusti, liiankin vauhdilla. Piha lainehti. Mutta äkkiä vesi katosi ojiin", Nivala kertoo.
Vilja kypsyy
nyt vauhdilla
Hyvää vedentulo teki, isäntä myöntää. Sitä paitsi sitä tuli juuri oikeaan aikaan. Vilja kypsyy tällä kelillä nyt vauhdilla. Tällä menolla saadaan kurottua kiinni sitä viikon parin viivettä, mikä kevään kylmyyden ja sateen vuoksi syntyi.
Tullessaan voimalla vesi kaatoi osan ohrasta ja kaurasta lakoon. Nivala otaksuu, ettei lakoontunut vilja enää nouse, vaan siltä osin sato on menetetty.
"Mutta ei täällä jäitä satanut, niin kuin toisaalla Haapajärvellä, missä jää pieksi perunan varret", Nivala tietää kertoa.
Nivalan tila on tyypillinen pohjoispohjalainen lypsykarjatila. Lehmiä on parikymmentä, joutokarjaa toinen mokoma. Vajaat parikymmentä hehtaaria peltoa on viljalla, mikä menee pääasiassa omien elukoiden evääksi.
Jos Jaakko Nivala saisi päättää, millainen sää tästä eteenpäin, vastaus löytyy heti: "Lämmintä tietenkin. Se tekee hyvää viljan ja jyvän kasvulle. Ja sadetta, sillai sopivasti."