Kolme ministeriötä on saanut lyhyen ajan sisällä uuden kansliapäällikön.
Virkoihin on valittu valtionhallinnossa uran tehneitä henkilöitä. Nimityksissä on kunnioitettu esittelevän ministerin tahtoa. Nimitykset eivät ole olleet erityisen puolueväritteisiä, vaikka täytettävinä olivat demariministereiden johtamat ministeriöt.
Nimityksissä tapahtui yllätyksiä. Opetusministeriön johtoon veikkailtiin opetushallituksen pääjohtajaa Kirsi Lindroosia. Demaritaustainen rautarouva taisi lopulta pelästyttää opetusministeri Antti Kalliomäen. Virkaan nimitettiin sitoutumaton Harri Skog, joka on työministeriössä kannuksensa hankkinut virkamies.
Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisella oli aluksi haluja nostaa poliittinen valtiosihteerinsä Perttu Puro kansliapäälliköksi. 34-vuotias Puro arvioi korskeasti hakupaperissaan toimineensa jo käytännössä kansliapäällikkönä.
Puron herrahissi juuttui tällä erää. Viran sai ministeriön ylijohtaja, sitoutumaton Harri Pursiainen.
Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Tuula Haatainen junaili sosiaali- ja terveysministeriön johtoon ministeriönsä ylijohtajan Kari Välimäen. Demaritaustainen Välimäki on ansioitunut sosiaalialan asiantuntija, mutta yllättäen hänen meriittinsä eivät riittäneet viime talvena Helsingin kaupungin sosiaalijohtajaksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtoon haki myös Haataisen poliittinen valtiosihteeri Leila Kostiainen, jonka työkokemus on laveampi kuin Välimäen.
Sekä STTK:ssa johtajana että Tehyssä lakimiehenä työskennellyt 56-vuotias Kostiainen olisi täyttänyt hyvinkin kansliapäällikön saappaat. Fysioterapeuttina uransa aloittanut demaritaustainen Kostiainen on kerännyt urallaan myös esimieskokemusta.
Haatainen on kohkannut viime aikoina naiskiintiöillä. Hän on patistanut pörssiyhtiöitä nimittämään naisia hallitukseen. Haatainen on väläyttänyt jopa lakisääteisiä naiskiintiöitä. Haataisen puheet joutuvat outoon valoon, koska hän itse jätti käyttämättä mahdollisuuden nostaa kansliapäälliköksi pätevän naisen.
Osa demareista on kummastellut Haataisen touhuja. Haataisen on arveltu pelästyneen kohua, että valtiosihteerinä toimiminen olisi oikotie kansliapäälliköksi. Ministeri vaikuttaa turhan säikyltä, koska pätevillä valtiosihteereillä ei pidä olla virkakieltoa.
Kansliapäällikköjärjestelmästä uhkaa tulla sisäsiittoinen järjestelmä. Kansliapäälliköksi näyttää pääsevän vain työskentelemällä pitkään valtion virkamiehenä, vaikka kansliapäälliköiden johtamiskokemus ei ole rajattu pelkästään valtionhallintoon.
Ministeriöihin kaivattaisiin tuoreita ajatuksia ja voimia yritysmaailmasta, järjestöistä ja kuntasektorilta. Hallituksen pitäisi arvioida uudelleen nimityspolitiikkaansa ja korkeisiin virkoihin vaadittavia kelpoisuusehtoja.
***
Naantalissa heitetään tänään unikeko veteen. Tarja Halonen ei ole arkipäiväistänyt presidentti-instituutiota niin pitkälle, että olisi suostunut itse unikeoksi. Tosin Pentti Arajärvi on ensimmäinen presidentin puoliso, joka on heitetty julkisesti veteen.