Ehdotus ylioppilastutkinnon uudistamisesta tulee torstaina valtioneuvoston käsittelyyn, sanoo opetusministeri Tuula Haatainen (sd.)
- Valtioneuvostoon tulee esitys, jossa esitetään rakennekokeilun vakinaistamista, Haatainen kertoi koulutustoimittajien yhdistyksen lounastilaisuudessa tiistaina Helsingissä.
Parhaillaan sorvataan ehdotukseen mahdollisesti tulevaa lausumaa. Haatainen ei kuitenkaan halunnut vielä kommentoida mahdollisen lausuman sisältöä.
Haataiselta kysyttiin myös, voisiko hän hyväksyä RKP:n ehdotuksen ruotsin kielen pakollisten kurssien lisäämisestä lukiossa, vaikka uudet tuntijaot on juuri hyväksytty.
- Tuntijaot on hyväksytty, ja on hyvin hankala prosessi mennä tuntijakoja muuttelemaan, Haatainen sanoi.
Rakennekokeilussa vain äidinkieli on ainoa kaikille pakollinen ylioppilastutkinnon koe. Loput kolme pakollista valitaan neljän kokeen joukosta.
SDP ja keskusta ovat vieneet rakennekokeilun vakinaistamista eteenpäin ja RKP vastustaa sitä. RKP:ssä on käytetty myös puheenvuoroja, joissa on kysytty hallitusyhteistyön mielekkyyden jatkamista, jos esitys menee sellaisenaan läpi valtioneuvostossa. Haatainen sanoi, että hän ei pysty kommentoimaan asiaa muiden hallituskumppaneidensa puolesta ja lisäsi, että jokainen hallituspuolue tekee omat ratkaisunsa.
- Asiasta on ollut hyvä keskusteluyhteys ministeriEnestamin kanssa. Toivottavasti tämä nähdään yhtenä asiana, että kyseessä on ylioppilastutkinto, eikä kyse ole sen suuremmista kielipoliittisista asioista.
Haatainen arveli, että asian käsittely eduskunnassa saattaa venyä niin pitkään, että uudistus saadaan voimaan keväällä 2005 eikä vielä ensi syksynä.
Rakennekokeilussa vain äidinkieli on ainoa kaikille pakollinen ylioppilastutkinnon koe. Loput kolme pakollista valitaan neljän kokeen joukosta. Rakennekokeilu aloitettiin vuonna 1995 ja sitä laajennettiin vuonna 2003. Mukana on nyt kaikkiaan 57 lukiota ja aikuislukiota.
Ylioppilaskokeen uudistus on kirvoittanut keskustelua varsinkin ruotsin kielen asemasta, sillä vastaisuudessa abiturientti voisi jättää kirjoittamatta toisen kotimaisen kielen. Haatainen korosti, että uudistus koskee ainoastaan ylioppilastutkintoa.
- Kokeilu on ollut käynnissä näin pitkään ja tulokset ovat myönteisiä, niin tältä pohjalta voidaan päätös tehdä. Sen ei ole tarkoitus heikentää toisen kotimaisen kielen asemaa. Se säilyy opetuksessa pakollisena aineena niin perusopetuksessa kuin lukio-opetuksessakin.
Opintojen rajaus keskustelussa
Valtioneuvoston käsittelyyn on tulossa lähiviikkoina myös toinen kuuma koulutuspoliittinen asia eli yliopisto-opintojen vauhdittaminen opintoja rajaamalla. Haataisen mukaan sivistyspoliittinen ministerityöryhmä valmistelee parhaillaan ehdotusta ja on keskustellut siitä muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kanssa.
- Minulla ei ole siitä annettavana tarkkaa esitystä, mutta pohjana on käytetty työryhmän tekemää pohjaesitystä. Siinä hyvin suuri painoarvo on, että opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman, että opiskelu olisi suunnitelmallista ja siihen sitouduttaisiin ja sitä myös seurattaisiin, Haatainen sanoi.
Haataisen aiemmin julkisuudessa esittämän ehdotuksen mukaan maisteritutkintojen tavoiteajaksi tulisi viisi plus kaksi vuotta. Sen jälkeen olisi vielä mahdollisuus ilmoittautua kahdeksi vuodeksi poissaolevaksi.
Opiskelijajärjestöt ovat vastustaneet opintojen rajausta ja SYL on ehdottanut ns. passiivirekisterin käyttöönottoa. Siinä opiskelija, joka ei saa kasaan opintoviikkoja, joutuisi passiivirekisteriin. Pääsy aktiiviopiskelijaksi vaatisi suunnitelman opintojen jatkosta.
Haatainen paljasti sen verran, että vielä keskeneräisissä keskusteluissa on ollut esillä useita passiivirekisterimalleja. Esiin on noussut esimerkiksi nollan opintoviikon tai kymmenen opintoviikon raja.
Haatainen kertoi myös, että hän ei edelleenkään kannata tutkinnon laajuuden rajauksia.
- En näe opintoviikkomäärien rajausta järkevänä, Haatainen kertoi.